Kasviplanktontietojärjestelmä sisältää lähinnä ympäristö- ja aluehallinnon sisä- ja rannikkovesien seurantojen ja velvoitetarkkailujen kvantitatiivisia kasviplankton aineistoja. Aineisto sisältää ajallista ja paikallista tietoa kasviplanktonin määrästä, leväryhmien keskinäisistä suhteista ja lajiston koostumuksesta Suomen sisä- ja rannikkovesien sekä avomeren havaintopaikoista, sekä pitkäaikaisia trendejä seurannan havaintopaikoilla kasviplanktonin määrästä ja koostumuksesta.
Järjestelmään pääsee Hertta ja Avoin tieto -palveluiden kautta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
Seuranta-aineisto vuodesta 1963 lähtien. Rekisteri sisältää myös muita tietoja, joista ensimmäiset ovat vuodelta 1921. Lajitieto osio kattaa koko Itämeren lajiston.
Käyttötarkoitus:
Aineisto on tarkoitettu lähinnä ympäristöhallinnon käyttöön. Kasviplanktonin määrä ja koostumus on tärkeä mittari vesipuitedirektiivin edellyttämässä vesien tilan luokittelussa. Kasviplanktonaineistoa on käytetty ekologisten luokkarajojen asettamiseen ja järvien tilan luokittelutekijänä. Aineiston avulla on kehitetty luokittelumuuttujia. Aineistoa käytetään myös enenevässä määrin yhteistyössä yliopistojen kanssa, esimerkiksi tutkimushankkeissa ja opinnäytetöissä.
Lisätietoja:
Erikostutkija Marko Järvinen, Syke, Vesikeskus
Phytoplankton information system – KPLANK
Phytoplankton information system contains mainly environment- and regional administrations’ quantitative phytoplankton data from statutory and environmental monitoring of inland and coastal waters. Data contains temporal and spatial information such as, abundance of phytoplankton, interrelation between taxonomic groups and species composition in Finnish inland and coastal waters, but also offshore monitoring stations. Long-term trends of composition and abundance of phytoplankton from monitoring stations is also available.
The data is part of Syke's open access datasets (CC BY 4.0). The information system is accessible by Hertta and Open data-services.
Monitoring data is available from 1963 onwards. The database also contains other information from 1921 onwards. Species list covers all the phytoplankton species in the Baltic Sea.
Purpose of use: Data is meant mainly for environment administrations use. Abundance and species composition of phytoplankton are important indicators when assessing state of the water bodies as required by the Water Framework Directive. Phytoplankton data has been used for setting ecological class boundaries and classification factor for the lakes. Data has been used for developing classification variables. Data is also increasingly used in collaboration with universities, for example in research projects and theses.
More information: Head of unit Marko Järvinen, Syke, Freshwater Centre
Seurantaaineistoa on vuodesta 1963 lähtien. Ensimmäinen kasviplanktonrekisteri perustettiin 1980-luvun loppupuolella. Uuteen kasviplanktontietojärjestelmään siirryttiin 13.04.2011.
Processing history:
Seurannan näytteenotto sisävesillä on tapahtunut tyypillisesti kahden - viiden vuoden välein. Vuodesta 2000 lähtien noudatetun EEA-seurannan ohjelman mukaisesti näytteenotto on toteutettu kolmen vuoden sykleissä. Seurannan havaintopaikkaverkostoa, näytteenottotiheyttä ja ajoitusta on vuonna 2006 muutettu vastaamaan EU:n vesipuitedirektiivin seurannalle asettamia vaatimuksia. 1980-luvulla on aloitettu valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävien järvien intensiiviseuranta. Näitä järviä on nykyään 15. Vuodesta 2009 alkaen kasviplanktonin seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (intensiivinen tai 2-3 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa.
Lisäksi on tallennettu esimerkiksi Professori Heikki Järnefeltin kasviplanktontuloksia vuosilta 1921-1956, professori Pertti Elorannan analyysituloksia 1980-luvulta pienistä tunturijärvistä ja kansallispuistojärvistä, professori Kaj Granbergin tuloksia Kainuun alueelta ja FT Jorma Keskitalon tuloksia eteläisestä Suomesta. Samoin on on tallennettu velvoitetarkkailun tuottamaa kasviplanktonaineistoa ns. ihmistoiminnan voimakkaasti vaikuttamista vesistä. Rannikkoalueen seuranta aloitettiin 1960-luvun lopulla ja on 1990-luvulla keskittynyt pääasiassa kuuteen intensiivisesti seurattuun havaintopaikkaan.