Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston vuorovaikutteisesti luokitellun pistepilven silta-luokan (LAS 2.0 -formaatin mukainen luokan arvo 10, Bridge) pisteistä laadittu korkeusmalli siltojen kansien korkeuksista. Siltapisteiksi on luokiteltu manuaalisesti sillat, joiden alla on vapaa veden virtauskohta. Luokittelu ja siten myös siltarasteri on tehty vain Maanmittauslaitoksen korkeusmallin KM2 laatuluokan I alueelta. Aineisto on yhteensopiva KM2-korkeusmallin kanssa (sama 2 m pikselikoko ja kohdistus). Korkeusjärjestelmänä on N2000. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
Käyttötarkoitus:
Siltojen kansien korkeuksia tarvitaan esim. laadittaessa virtausmalleja. Korkeudet voidaan myös liittää maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin, jolloin siltojen kohdille saadaan maanpinnan tai vesistön korkeustiedon sijasta siltojen kansien korkeudet. Näin esim. saadaan mallinnettua tulvavaarakartoituksessa mahdolliset tulvan peittämäksi jääneet sillat sekä pystytään myös selvittämään tulvan saartamaksi jääneet alueet.
Lisätietoja:
https://www.maanmittauslaitos.fi/maastotiedonyllapito
http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto
https://wwwi9.ymparisto.fi/i9/fi/trhs/materiaalit/Tulvakarttojen_tarkistaminen_2019_internet.pdf, kuva 3
Maanmittauslaitoksen toimittamat tuotantoaluekohtaiset las-tiedostot siltapisteiden osalta muutettiin ensin multipoint-muotoon ArcGIS:in las to multipoint -työkalulla. Tämän jälkeen käytettiin Create TIN -työkalua. TIN:stä poistettiin eri siltojen välisiä kolmioita Delineate TIN Data Area -työkalulla (maximum edge length = 5 m, method = all). Seuraavaksi aineisto muutettiin rasteriksi filegeodatabaseen TIN to Raster -työkalulla (environment-kohdassa extent = same as KM2, snap raster = KM2). Aineisto kattaa koko Suomen laatuluokan I alueet. Viimeisin silta-las on uusien ja ajantasaistettujen alueiden osalta ajankohdalta 29.3.2023.
Maanmittauslaitos toimittaa las-tiedostot siltojen kansien korkeuksista erikseen uusilta tuotantoalueilta (ei aikaisempaa laserkeilausta) sekä ajantasaistetuilta tuotantoalueilta. Jos utm5-karttalehden (tuotannossa käytetty lehtijako) alueella 1 m negatiivisella puskurivyöhykkeellä löytyi yksi tai useampi ajantasaistettu siltapiste, käytettiin ko. karttalehden alueen siltojen kansien korkeustietona ajantasaistettua aineistoa. Muuten hyödynnettiin aikaisempaa aineistoa. Puskurivyöhykkeen käyttämisen myötä on saatu jätettyä huomioimatta linjasovituksen jälkeen mahdollisesti virheellisesti väärälle lehdelle jääneet reunapisteet.