Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia (LuTU) 2018 varten koottiin esiintymäaineistoja yhteensä yli 150 luontotyypistä tai luontotyyppiyhdistelmästä. Aineisto on jaettu tiedostoihin luontotyyppien pääryhmien mukaan....
Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia (LuTU) 2018 varten koottiin esiintymäaineistoja yhteensä yli 150 luontotyypistä tai luontotyyppiyhdistelmästä. Aineisto on jaettu tiedostoihin luontotyyppien pääryhmien mukaan....
Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia (LuTU) 2018 varten koottiin esiintymäaineistoja yhteensä yli 150 luontotyypistä tai luontotyyppiyhdistelmästä. Aineisto on jaettu tiedostoihin luontotyyppien pääryhmien mukaan....
Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia (LuTU) 2018 varten koottiin esiintymäaineistoja yhteensä yli 150 luontotyypistä tai luontotyyppiyhdistelmästä. Aineisto on jaettu tiedostoihin luontotyyppien pääryhmien mukaan....
Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia (LuTU) 2018 varten koottiin esiintymäaineistoja yhteensä yli 150 luontotyypistä tai luontotyyppiyhdistelmästä. Aineisto on jaettu tiedostoihin luontotyyppien pääryhmien mukaan....
Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu...
Pisteaineisto kuvaa Saaristomeren vesialueiden avoimuutta hyödyntäen tuulen pyyhkäisymatkaa (engl. fetch). Alkuperäisessä aineistossa on myös viiva-aineistona pyyhkäisymatkat laskettuna kustakin havaintopisteestä...
Maakuntakaavojen suojelumerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Suojelukohdemerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä, Suojelualueiden...
Rantaviiva-aineistot digitoitiin vuonna 2016 osana Satakuntaliiton ”Satakunnan tiestö 100 vuotta sitten”-projektia. Projektissa asemoitiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Senaatin kartaston karttalehdet Satakunnan...
Tämä aineisto sisältää 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeessa kerättyä tietoa Varsinais-Suomen alueella syntyvistä uusiomateriaaleista, joilla on...
Aineisto on luokiteltu kahteen luokkaan: M-luokkaan kuuluvat ovat maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja V+M luokkaan kuuluvat alueet sellaisia, joiden sisällä osa alueesta on myös valtakunnallisesti arvokas.
Senaatin kartastoksi kutsutaan Venäjän armeijan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suorittamien kartoitusten tuloksena syntynyttä kartastoa. Satakunnan alueen karttalehdet asemoitiin vuonna 2016 osana...
Aineisto sisältää kaikille soveltuvien kalastuspaikkojen sijainnit ja erilaisia tietoja paikoista, kuten parkkimahdollisuus, veneenlaskumahdollisuus, leiriytymis- ja tulentekomahdollisuus, jätehuolto sekä mahdolliset...
Pisteaineisto, johon on kerätty Saaristomeren fladat ja kluuvijärvet. Aineisto kattaa Saaristomeren alueen kunnat sekä kunnat, joilla on rantaviivaa Saaristomereen. Aineisto perustuu peruskartta- ja...
TURCLIM on Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen tutkimusprojekti, jonka havaintoverkoston muodostavat 75 lämpötila- ja kosteusmittaria. Lämpötilakartat on tuotettu Turun yliopiston maantieteen osaston...
Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Aineisto sisältää seuraavat ihmispaineiden tyypit: 1. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, pieni 2. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, keskikokoinen...
Aineisto perustuu Maanmittauslaitoksen korkeusmalliin (pelastuskarttalehdet 19M, 19N, 20M ja 20N), joka on poimittu Paikkatietolainaamosta. Alkuperäinen malli on laskettu peruskartan korkeuskäyristä ja...
Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston...
Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...