tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/feeds/custom.atom?vocab_update_frequency_fi=p%C3%A4%C3%A4ttynytAvoindata.fi - Custom query2024-03-29T10:26:26.163611+00:00defaultpython-feedgenRecently created or updated datasets on Avoindata.fi. Custom query: ''tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/3499f614-ca7f-476e-a68c-59ece5ce6ee3Helsingin sosiaalitoimen suoritetietoja2023-05-04T11:58:08.678023+00:00Helsingin sosiaali- ja terveystoimialaAineistoon on kerätty Helsingin kaupungin sosiaalitoimen suoritetietoja vuosilta 2012-2020. Tiedot on esitetty asiakkaista, suoritteista (käynti, kontakti, asumisvuorokausi, hoitovuorokausi, työpäivä ym.) ja paikoista eriteltyinä omaan ja ostopalveluun. Tiedot on esitetty koko kaupungin osalta.
Tietojen luokittelu noudattaa pääsääntöisesti sosiaaliviraston palveluluokitusta kyseiseltä vuodelta. Numerot sektoreiden ja palvelumuotojen edessä ovat palveluluokituksen numeroita. Alapalvelumuodon kaksi ensimmäistä numeroa viittaavat sektoriin. Joissakin palveluissa on palveluluokitusta yksityiskohtaisempi luokittelu.
Suoritejulkaisun toteuttamisesta vastaa sosiaali- ja terveysviraston tietohuolto- ja tilastopalvelut.2014-08-15T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/beec9e0a-23d4-42ae-810f-5aa46a692902Helsingin ilmanlaadun mittaukset raitiovaunuihin asennetuilla mittalaitteilla2023-05-04T11:59:13.116022+00:00Aineistossa on kesällä 2019 raitiovaunuihin asennetuilla mittalaitteilla kerättyjä ilmanlaadun mittauksia Helsingistä. Mittalaitteistoista kolme on kiertänyt Helsingin kaduilla raitiovaunujen mukana ja neljäs on ollut jatkuvasti Mäkelänkadulla sijaitsevalla HSY:n supermittausasemalla.
Mittaukset on tehty Aeromon BH-12 -mittalaitteella. Mittauksia on noin yhden sekunnin välein ja ne sisältävät käytetyn mittalaitteen id:n ja sijainnin. Data on jaettu kuukausittaisiin tiedostoihin sen mukaan, onko se liikkuvista vai HSY:n mittausasemalla olevista sensoreista kotoisin.
- sporametri-movingsites-dataXX19.csv.gz sisältää liikkuvien mittalaitteiden datan tietyltä kuukaudelta 2019
- sporametri-supersite-dataXX19.csv.gz sisältää HSY:n supermittausasemalla olleen mittalaitteen datan tietyltä kuukaudelta 2019
Aineiston www-osoite: https://iot.fvh.fi/opendata/sporametri
Sporametri -aineisto on tarjolla sekä suoraan sensorista tallennettuna raakadatana että kompensoituna prosessoituna aineistona.
Raakadatan datapisteitä ei ole kompensoitu, eikä sensorin kalibrointia huomioitu. Aineiston julkaisemisen tarkoituksena on tarjota realistinen aineisto, jonka käsittely edellyttää vertaamista esimerkiksi Mäkelänkadun supermittausasemalta tuotetun virallisen mittausaineiston kanssa.
Lisätietoa eri dataseteistä:
- https://iot.fvh.fi/opendata/sporametri/raw_sensor_data/README.txt
- https://iot.fvh.fi/opendata/sporametri/processed_data/readme-processed_data.txt
Käytetyt menetelmät on kuvattu täällä: https://hri.fi/en_gb/sporametri-urban-air-quality-monitoring-with-moving-sensors/2020-06-26T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/f11d240f-155d-45ec-b209-ca1e9fe0ece7Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja2023-06-19T06:59:57.004782+00:00Vantaan kaupungin tietopalveluyksikköVantaan kaupungin tilastollista vuosikirjaa on julkaistu kaupungiksi tulovuodesta 1974 lähtien. Vuosikirja on luonteeltaan kokoomateos, jossa pyritään mahdollisimman kattavasti kuvaamaan Vantaata ja vantaalaisia tilastoin. Julkaisu on kokonaan kaksikielinen ja jokaisen tilastotaulukon lopussa on lähdeviite.
Vuosikirjassa on tilastoja seuraavista aiheista: alue ja ympäristö, väestö, väestönmuutokset, asuminen ja rakentaminen, elinkeinot ja työmarkkinat, taloudelliset olot, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika, kadut, energia- ja vesihuolto, kunnallistalous ja kaupungin henkilöstö, liikenne, yleinen turvallisuus sekä vaalit.
Eri vuosien vuosikirjat ovat erillisinä Excel-taulukkopaketteina, paitsi vuodet 2012-2015, jotka ovat samassa. Eri vuosien yksittäisiä taulukkoja on jouduttu päivittämään julkaisun jälkeen ja joidenkin taulukoiden tiedot saattavat puuttua kokonaan (esimerkiksi vuoden 2018 vuosikirjasta puuttuu luvun 9 taulukot).
Tätä aineistoa ei enää päivitetä.2009-01-27T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/3921697b-e3d4-4bdf-aedd-abe2dc8fe905Helsingin puiden sijainnit 20132023-09-05T16:37:28.264455+00:00Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia.
Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi.
Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa.
Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi2023-09-05T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/3c2f8ecc-dca5-416c-8fba-78507327ab06Helsinki alueittain2023-09-20T17:20:22.215509+00:00Vuosittain ilmestyvien Helsinki alueittain -julkaisujen tilastotaulukot.
Helsinki alueittain on tilastollinen käsikirja, joka kuvaa alueiden historian ja nykyilmeen lisäksi tulevaisuuden muutossuunnan taulukoin, kaavioin, kartoin ja kuvin. Tilastotaulukot ja kuviot sisältävät tuoreimmat tiedot Helsingin 8 suurpiirin ja 34 peruspiirin asukkaista, työpaikoista, asumisesta, rakentamisesta sekä palveluista ja palvelujen käytöstä.
Tiedot julkaisuun on koottu useista tilastolähteistä ja suunnitelmista. Julkaisu painottuu tuoreimpaan tietoon, mutta esittelee lyhyesti myös alueen kehityksen. Julkaisussa jokaisesta alueesta on tekstein kerrottu myös hieman alueen historiasta, tästä päivästä ja alueelle kohdistuvista suunnitelmista. Alueita verrataan myös muuhun Helsinkiin. Aluekuvausta täydentää laaja katsaus koko Helsingin viimeaikaiseen kehitykseen ja asemaan osana laajempaa Helsingin seutua.
Helsinki alueittain on tarkoitettu kaikille Helsingin alueista kiinnostuneille: kaupungin päättäjille, suunnittelijoille ja tutkijoille, opiskelijoille ja koululaisille, elinkeinoelämälle ja järjestöille, tiedotusvälineille ja tietysti asukkaille.
Aineistoa ei tehty vuodesta 2018. 2013-03-30T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/45e467ab-d09e-4741-b414-fe05d87380e9Vantaan kaupungin tietojärjestelmäluettelo2023-09-27T16:57:17.067465+00:00Vantaan kaupungin tietojärjestelmäluetteloon on kuvattu viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) edellyttämänä kaupungin tietojärjestelmät. Avattaviksi tietojärjestelmäluettelon tiedoiksi on valittu tietoturvasyyt huomioiden seuraavat tiedot:
- Sovellustyyppi
- Käyttötarkoitus
- Omistava toimiala
Vantaan suun terveydenhuolto, Vantaan työterveys ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ovat liikelaitoksia ja Vantti on kaupungin omistama yhtiö.
Lähde: Vantaan tietojärjestelmät, 23.8.2018
Tietoaineistoa ei päivitetä enää.2016-04-01T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/7bfdd62c-362d-4812-b63a-e820b9004163Helmet-kirjastojen lainaus- ja palautusmäärät 2013-20142023-10-03T17:17:32.340677+00:00Tilasto HelMet-kirjaston eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen niteiden lainaus- ja palautusmääristä vuosilta 2013-2014.
Nide on kirjaston kokoelmiin kuuluva aineistokappale, esimerkiksi yksittäinen kirja, lehti, videotallenne tai äänite.
Excel-tiedoston ensimmäisellä välilehdellä on kirjastojen lainattujen ja palautettujen aineistoniteiden lukumäärät lainaus- ja palautuspaikan ja -tavan (asiakaspääte, automaatti, palvelupiste) mukaan kuukausittain. Lainaus- ja palautuspaikka on ilmoitettu kaupungin ja toimipaikan mukaan. Tilastossa näkyvät myös internetin kautta tehdyt nidelainojen uusinnat.
Asiakaspääte on kirjastotiloissa sijaitseva vain verkkokirjastoasiointiin (haku.helmet.fi, luettelo.helmet.fi) tarkoitettu tietokone. Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole asiakaspäätteitä, vaan verkkokirjastoasiointi tapahtuu yleisillä asiakastietokoneilla.
Toisella välilehdellä on lainattujen aineistoniteiden lukumäärät niteen omistajakokoelman eli sijoituspaikan mukaan kuukausittain. Niteen omistaja on ilmoitettu kaupungin, toimipaikan, osaston (aikuiset, lapset, musiikki, erikoisosastot) ja kokoelman (lainattavat, käsikirjasto, varasto, erikoiskokoelmat) mukaan. Jos osasto tai kokoelma on ”määrittelemätön”, ei niteen osastoa tai kokoelmaa ole määritelty kirjaston aineistotietokannassa.
**HUOM** Helmet-kirjastojen lainaus- ja palautusmääriä ei ole kerätty vuoden 2014 jälkeen.2015-08-21T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/8055b0ea-ec4f-46dc-b34b-d9badc5ea8f0Vantaan kaupungin uimahallien kaikki käyntitapahtumat2023-10-03T17:17:59.090847+00:00Aineistossa on Vantaan kaupungin omistamien viiden uimahallin (Hakunila, Korso, Martinlaakso, Myyrmäki ja Tikkurila) kaikki käyntitapahtumat vuonna 2014. Aineisto on lajiteltu päivän ja kellonajan mukaan, minkä lisäksi aineistossa on uimahallin sijainti ja lipputyyppi.
Martinlaakson uimahalli oli suljettuna 9.8.2013 -28.12.2014 ja Korson uimahalli 2.6.-10.8.2014.
Aineistoa ei enää päivitetä.2015-03-16T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/16533522-5044-411f-af4d-e30980ace9ccKuuden suurimman kaupungin lastensuojelun vertailu2023-10-17T17:47:49.525447+00:00**HUOM:** Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille ja Kuusikko-yhteistyö päättyi kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä tietoaineisto päättyy vuoden 2021 tietoihin.
Lastensuojelun tietoja Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2008-2021.
Tiedot on järjestetty välilehdille
1. vuosien mukaan (jokaisesta vuodesta kaikkien kaupunkien tiedot)
2. kaupunkien mukaan (jokaisesta kaupungista tiedot vuodesta 2008 alkaen)
Tiedonkeruussa käytetyt määritelmät on koottu omalle välilehdelleen.
Raporteissa sijoitettujen määrässä on mukana kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut: avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaanotetut lapset (0-17-vuotiaat) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut nuoret (18-20-vuotiaat).
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja, työllisyyspalveluja sekä varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.2015-07-07T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/59f82d0e-0a4c-4ea6-a7c9-a202963e54abKuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki2023-10-17T17:51:02.788796+00:00**HUOM:** Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille ja Kuusikko-yhteistyö päättyi kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä tietoaineisto päättyy vuoden 2021 tietoihin.
Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuen tietoja vuosina 2005-2021. Toimeentulotuesta tarkastellaan sekä asiakkaita (kotitaloudet ja henkilöt) että kustannuksia.
Toimeentulotuki on ollut Kuusikko-työn alusta lähtien mukana vertailuissa. Toiminta alkoi kolmen pääkaupunkiseudun kaupungin kesken jo vuonna 1994, jolloin tehtiin ensimmäinen toimeentulotuen asiakasmäärien ja kustannusten vertailu vuoden 1993 tietojen pohjalta. Ensimmäinen viiden kaupungin toimeentulotukiraportti tehtiin vuoden 1995 tiedoista, kun Turku ja Tampere tulivat työskentelyyn mukaan. Varsinaiseen Kuusikkoon päästiin vuonna 2005, kun Oulukin osallistui toimeentulotukivertailuihin.
Vuonna 2011 kuutoskaupungit julkaisivat ensimmäisen kuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityön raportin. Aikuissosiaalityön raporteissa on keskitytty muita Kuusikko-raportteja enemmän toimintaympäristön, toimintatapojen sekä asiakaskunnan kuvailemiseen. Vuoden 2019 raporttiin on nostettu aiempaa enemmän myös numeerista tietoa. Aikuissosiaalityön valtakunnallisen määritelmän puuttuessa ja aikuissosiaalityön rakenteiden ja prosessien välisten kuntakohtaisten eroavaisuuksien vuoksi, saatavissa oleva tieto ei kuitenkaan aina ole täysin vertailukelpoista kuntien kesken.
Perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen siirryttyä Kelalle vuonna 2017, aiemmin erillisinä raportteina julkaistut aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen raportit on yhdistetty yhdeksi julkaisuksi. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen raportit ovat syntyneet kuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityön asiantuntijatyöryhmän yhteistyönä.
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja, työllisyyspalveluja sekä varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.
2014-09-25T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/7ea357ee-54fc-4447-8106-3c9c12dbf708Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen vertailu2023-10-17T17:52:15.889224+00:00**HUOM:** Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille ja Kuusikko-yhteistyö päättyi kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä tietoaineisto päättyy vuoden 2021 tietoihin.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakasmäärät, suoritteet ja kustannukset täysi-ikäisen väestön osalta Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2016-2021.
Aineisto sisältää tietoja kuuden suurimman kaupungin integroiduista päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä päihdehuollon palveluista ja mielenterveyspalveluista. Päihdehuollon palvelujen ja mielenterveyspalvelujen osalta tiedot on jaoteltu avopalveluihin, kotiin vietäviin palveluihin, työ- ja päivätoimintaan, asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Tiedonkeruuseen sovitut määritelmät löytyvät tiedostosta omalta välilehdeltään. Lisätietoja palvelujen organisoimisesta kunnissa löytyy [Kuusikko-työryhmän kokoamasta raportista](http://kuusikkokunnat.fi/).
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja, työllisyyspalveluja sekä varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.2019-10-28T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/88245437-945a-46ce-a5b8-4ed1c4dfd16bKuuden suurimman kaupungin vanhusten palvelujen vertailu2023-10-17T17:52:17.683017+00:00**HUOM:** Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille ja Kuusikko-yhteistyö päättyi kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä tietoaineisto päättyy vuoden 2021 tietoihin.
Vanhuspalvelujen sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon asiakasmäärät, suoritteet ja kustannukset Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2004-2021.
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten palvelujen asiakasmäärien, suoritteiden ja kustannusten tarkasteluissa seurataan ikääntyneiden lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tarkasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto ja terveyskeskussairaaloiden perussairaanhoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito.
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja, työllisyyspalveluja sekä varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.2014-01-09T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/fed5a401-c942-43e2-8161-877daa9422dfKuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen vertailu2023-10-17T17:52:46.985523+00:00**HUOM:** Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille ja Kuusikko-yhteistyö päättyi kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä tietoaineisto päättyy vuoden 2021 tietoihin.
Vammaisten palvelujen asiakasmäärät, suoritteet ja kustannukset Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2004-2021.
Aineistoon on vuodesta 2017 alkaen yhdistetty [kehitysvammahuollon vertailu](https://hri.fi/data/dataset/kuuden-suurimman-kaupungin-kehitysvammahuollon-vertailu).
Aineisto sisältää tietoja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) sekä vammaispalvelulain (380/1987) nojalla vammaisille järjestetyistä palveluista Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada kunnan järjestämiä palveluja myös muiden ensisijaisten lakien perusteella, esimerkiksi sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla. Pääsääntöisesti aineisto ei sisällä tietoja näiden muiden ensisijaisten lakien perusteella myönnetyistä palveluista. Poikkeuksena tähän ovat kuljetuspalvelujen tiedot, joihin on sisällytetty myös sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Lisäksi Turun tiedoissa on mukana sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kehitysvammaisille myönnetään palveluja myös vammaispalvelulain (380/1987) perusteella, ja nämä palvelut sisältyvät aineistossa vammaispalvelujen osuuteen. Tiedonkeruuseen sovitut määritelmät löytyvät tiedoston välilehdiltä. Lisätietoja palvelujen organisoimisesta kunnissa löytyy Kuusikko-työryhmän kokoamasta raportista kuusikkokunnat.fi.
Mukana olevat palvelukokonaisuudet ovat henkilökohtainen apu, avohuollon palvelut (kuljetuspalvelut, asumista tukevat palvelut sekä työ- ja päivätoiminta), ympärivuorokautiset asumispalvelut, kehitysvammaisten perhehoito ja kehitysvammaisten laitoshoito.
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja, työllisyyspalveluja sekä varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.2014-01-09T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/36ee1371-5226-4250-9ab9-96522a997e01Vantaan asuntokuntien tulot, kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet 2005-20192023-11-13T08:13:52.726687+00:00Vantaan asuntokuntien tulot, kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet vuosille 2005-2019.
**Gini-kerroin**
Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.
**Perusjoukko**
Alueet, joilla on vähintään 100 asuntokuntaa. Asuntokunta-aineiston tulonsaajatieto on maassa vakituisesti asuvien tilastovuoden lopun tieto. Tulonsaajilla ei ole ikärajoja. Kaikki tulonsaajat otetaan mukaan perusjoukkoon (ei jätetä pois esim. poikkeuksellisen suurituloisia).
Asuntokunta-aineistossa ei ole laitoshoidossa, asunnottomina tai tietymättömissä olevia henkilöitä eikä niitä, joiden kotikunta on pysyvästi ulkomaat. Muita ulkomailla asuvia ei pystytä luotettavasti erittelemään. Tilastovuoden aikana kuolleiden henkilöiden tiedot eivät ole mukana. Tästä seuraa, että kuolleiden henkilöiden (mm. valtionveronalaisten) tulojen tilastovuoden kertymä ei näy ko. asuntokunnan tiedoissa.
**Valtionvaraiset tulot yhteensä asuntokunnalla**
Euromääräiset valtionveronalaiset tulot yhteensä asuntokunnalla.
**Asuntokunnan kulutusyksiköt**
Eurostatin suosittama OECD:n ns. muunnettu kulutusyksikköasteikko, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 (eli muut 14+ vuotiaat), lapset saavat painon 0,3 (0-13-vuotiaat).
**Asuntokunnan käyttötulo**
Käytettävissä oleva rahatulo, tiedot euroa, viety vuosille 2005-2019. Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.
**Ekvivalentti tulo**
Asuntokunnan tulot jaettuna asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.
**Nollatuloiset asuntokunnat**
Lähtöaineisto sisältää myös sellaisia asuntokuntia, joiden valtionveronalaisten tulojen määrä on 0 euroa.2016-02-25T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/c9fc2dd1-9bbd-4500-9621-772ec3afee14Espoon asuntokuntien tulot, kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet 2005-20192023-11-13T08:14:00.265496+00:00Espoon asuntokuntien tulot, kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet vuosille 2005-2019.
**Gini-kerroin**
Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.
**Perusjoukko**
Alueet, joilla on vähintään 100 asuntokuntaa. Asuntokunta-aineiston tulonsaajatieto on maassa vakituisesti asuvien tilastovuoden lopun tieto. Tulonsaajilla ei ole ikärajoja. Kaikki tulonsaajat otetaan mukaan perusjoukkoon (ei jätetä pois esim. poikkeuksellisen suurituloisia).
Asuntokunta-aineistossa ei ole laitoshoidossa, asunnottomina tai tietymättömissä olevia henkilöitä eikä niitä, joiden kotikunta on pysyvästi ulkomaat. Muita ulkomailla asuvia ei pystytä luotettavasti erittelemään. Tilastovuoden aikana kuolleiden henkilöiden tiedot eivät ole mukana. Tästä seuraa, että kuolleiden henkilöiden (mm. valtionveronalaisten) tulojen tilastovuoden kertymä ei näy ko. asuntokunnan tiedoissa.
**Valtionvaraiset tulot yhteensä asuntokunnalla**
Euromääräiset valtionveronalaiset tulot yhteensä asuntokunnalla.
**Asuntokunnan kulutusyksiköt**
Eurostatin suosittama OECD:n ns. muunnettu kulutusyksikköasteikko, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 (eli muut 14+ vuotiaat), lapset saavat painon 0,3 (0-13-vuotiaat).
**Asuntokunnan käyttötulo**
Käytettävissä oleva rahatulo, tiedot euroa, viety vuosille 2005-2019. Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.
**Ekvivalentti tulo**
Asuntokunnan tulot jaettuna asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.
**Nollatuloiset asuntokunnat**
Lähtöaineisto sisältää myös sellaisia asuntokuntia, joiden valtionveronalaisten tulojen määrä on 0 euroa.2016-02-25T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/e35f6a84-a994-4018-a8c7-d698402ee5e8MyHelsinki Open API – paikat, tapahtumat ja aktiviteetit (poistunut käytöstä 1.6.2023)2023-11-21T19:45:16.875144+00:00**Rajapinta on ajettu alas 1.6.2023 taloudellisista ja teknologisista syistä johtuen.** Alasajon jälkeen rajapinnan kautta tarjolla olleet tiedot ovat edelleen saatavilla, mutta ne on haettava suoraan tietokantojen omista rajapinnoista:
- Aktiviteettitiedot löytyvät [Visit Finlandin DataHub:ista](https://datahub.visitfinland.com/) (vaatii rekisteröitymisen)
- paikkatiedot [Helsingin kaupungin palvelukartta- ja toimipisterekisterin REST-rajapinnasta](https://hri.fi/data/fi/dataset/paakaupunkiseudun-palvelukartan-rest-rajapinta)
- tapahtumatiedot LinkedEvents [Linked Events](https://hri.fi/data/dataset/linked-events-tapahtumarajapinta) -sivustolta
Rajapinnan alasajon päätöstä on avattu tarkemmin matkailu ja kohdepalvelut -yksikön [blogissa](https://www.linkedin.com/pulse/myhelsinki-open-api-j%C3%A4%C3%A4-hyv%C3%A4sti-helsinki-tourism/).
------------------------------------
**MyHelsinki Open API**
Open API oli Helsingin kaupungin matkailuyksikön ylläpitämä avoin rajapinta, joka tarjosi ajantasaista tietoa Helsingin sekä pääkaupunkiseudun paikoista, tapahtumista sekä aktiviteeteista. API:n toivottiin lisäävän avoimen datan käyttöastetta niin kaupallisissa kuin kaupunkikehityksellisissä käyttötarkoituksissa.2018-11-09T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/16dfebd6-cffc-4e21-8231-4416f156872eHelsinki: Turvattomuutta kokevien osuudet peruspiireittäin 2003, 2006 ja 20092023-12-15T21:03:18.495686+00:00Helsinki: Turvattomuutta kokevien prosenttiosuudet omalla asuinalueella myöhään perjantai- ja lauantai-iltaisin peruspiireittäin 2003, 2006 ja 2009.
(sisältää vastausvaihtoehdot melko turvaton, turvaton, ei uskalla liikkua)
Lähde:
Martti Tuominen
"[…öiseen aikaan ja joskus päivälläkin](https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/10_06_11_Tutkkats_5_Tuominen.pdf)"
Helsingin turvallisuuskysely 2009
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 2010:52010-05-15T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/7b97c62e-ae46-4c7c-9510-e80ca434064dElintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat elintarvikehuoneistot Helsingissä2024-02-07T23:28:18.392313+00:00**HUOM:** Tätä aineistoa ei enää tammikuun 2019 jälkeen ylläpidetä. Vastaavien tietojen ylläpito tapahtuu 21.1.2019 lähtien Ruokaviraston valtakunnallisessa VATI-järjestelmässä.
Aineisto sisältää elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat elintarvikehuoneistot Helsingissä. Aineistossa on tarjoilu- ja myyntipaikat.
Elintarvikevalvonnan tavoitteena on:
- turvata elintarvikkeiden asianmukainen laatu ja turvallisuus kuluttajille
- suojata kuluttajia elintarvikkeista johtuvilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta
- varmistaa, että kuluttaja saa valintojaan varten riittävästi totuudenmukaista tietoa elintarvikkeista.
Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa taikka muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa (elintarvikelaki 23/2006). Aineistosta on rajattu pois tukkumyyntikohteet.
Aineiston tiedot perustuvat toimijoiden ilmoituksiin. Elintarvikelain mukaan elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneiston sijaintikunnan valvontaviranomaiselle (Elintarvikelaki 23/2006; 13.1 § ja 14.1 §).
**CSV-tiedoston sarakkeet**
- Asiakasnro: toimijan tunniste
- Y-tunnus: Yrityksen y-tunnus
- Toimijan nimi1: Yrityksen nimi1
- Toimijan nimi2: Yrityksen nimen tarkennus
- TKohdenro: kohteen tunniste
- Kohde: Elintarvikkeiden tarjoilu- tai myyntipaikan nimi
- Lahiosoite: Tarjoilu- tai myyntipaikan käyntiosoite
- Postitmp: Tarjoilu- tai myyntipaikan postitoimipaikka
- Toimintaluokka
- Toimintaluokan nimi
- Toimintatyyppi: Kuvaus toiminnasta
- Asiakaspaikkojen määrä: Tarjoilupaikan asiakaspaikkojen lukumäärä
- Toiminnan aloitus pvm: Päivämäärä, jolloin toiminta on aloitettu2015-06-05T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/036cf556-da87-4a10-9da8-c916d8f6f90fHelsingin kuvakartta2024-03-22T01:22:53.696068+00:00Kuvakartta on ns. lintuperspektiivikartta Helsingin kantakaupungista. Rakennukset ja muut kohteet on esitetty kolmiulotteisina. Kartta kattaa Helsingin eteläisen kantakaupungin.
Aineiston mittakaava on 1:6700.
Aineisto on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2014. Aineistoa ei toistaiseksi päivitetä.
**Aineistojen esikatselu kartta.hel.fi -palvelussa:**
- [kartta.hel.fi](https://kartta.hel.fi/link/dAVEmc)
**Koordinaatisto(t):**
- ETRS-GK25 (EPSG:3879). Ylläpitokoordinaatisto. Aineisto voidaan projektoida myös muihin koordinaatistoihin. Muut mahdolliset koordinaatistot löytyvät rajapintapalvelun GetCapabilities-dokumentista.
**Rajapintapalvelun osoittee:**
- WMS-rajapinta: [https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms](https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms?request=getCapabilities)
**Julkaistut tasot:**
- Kuvakartta2017-08-14T00:00:00+00:00tag:www.avoindata.fi,2019-01-01:/dataset/df8daf81-dc84-4e56-9087-4d9d02704e97Helsingin liikenneväylät2024-03-22T01:23:08.498186+00:00Helsingin liikenneväylät (keskilinja-aineisto) käsittää Helsingin liikenneväylien keskilinjaviivat, mukaan lukien jalkakäytävien, suojateiden, pyöräteiden ja yhdistettyjen kevyen liikenteen väylien keskilinjaviivat. Aineistossa on mukana myös merkittävimpien puistokäytävien, puistoteiden ja -polkujen keskilinjaviivat, venelaiturit, ratsastusreitit ja tärkeimmät ulkoilureitit.
Aineistoon on merkitty myös sillat ja alikulut sekä portaat. Aineistoon on kirjattu myös joitakin maanalaisia tai kauppakeskusten läpi kulkevia yhteyksiä.
Keskilinja-aineiston ylläpidon lähtötietoina ovat Kantakartta, ajantasaiset asemakaavat, Opaskartta, tuoreimmat ortoilmakuvat, katujen väyläluokitus (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto), Pääkaupunkiseudun ulkoilu- ja pyöräilykartta sekä HKR:n tuottamat aineistot.
Mittakaava: 1:500
Aineisto on saatavilla kahdessa eri formaatissa:
1. Esri Shape: ETRS-GK25 (EPSG:3879)
2. KML: WGS 84 (WGS 1984, EPSG:4326)
Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa Bentley MicroStation-ohjelmalla. Liikenneverkon luokittelu perustuu Tieliikennelakiin sekä KSV:n liikennesuunnitteluosaston käyttämään väyläluokitteluun.
Keskilinja-aineistoa on päivitetty viimeksi 2014. Aineistoa ei enää päivitetä.
Aineistoa käytettäessä tulee mainita lähdetiedot:
© Kaupunkimittaus, Helsinki 20152015-01-13T00:00:00+00:00