Vanhoja asemakaavakarttoja Helsingistä.
Vuosien 1820, 1838 ja 1878 asemakaavakartat ovat ladattavissa TIFF-kuvatiedostoina. Kaikkien vuosien opaskartat ovat käytettävissä WMS-rajapintapalvelun kautta.
Aineistojen esikatselu kartta.hel.fi -palvelussa:
Koordinaatisto(t):
- ETRS-GK25 (EPSG:3879). Ylläpitokoordinaatisto. Aineisto voidaan projektoida myös muihin koordinaatistoihin. Muut mahdolliset koordinaatistot löytyvät rajapintapalvelun GetCapabilities-dokumentista.
Rajapintapalvelun osoitte:
Julkaistut tasot:
- Plan_ofver_Helsingfors_stad_i_borjan_af_1800_talet
- Asemakaavakartta_1820
- Asemakaavakartta_1838
- Asemakaavakartta_1878
Helsingin asemakaavakartta 1800-luvun alusta (Plan Öfver Helsingfors Stad I Början Af 1800 Talet). Julkaisuvuosi kaupunginarkiston mukaan 1803. Kartta on talletettu Helsingin kaupunginarkiston kokoelmiin. Helsingin kaupungin laatima kartta, tekijät muuten tuntemattomia. Kartta on aikoinaan luovutettu Kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta kaupunginarkistoon säilytettäväksi ja arkistoivaksi.
Kartassa on kuvattu joitakin rakennuksia tarkasti ja korttelit tontin rajojen tarkkuudella. Rakennetun kaupungin ulkopuolelle on hahmoteltu tulevaa rakentamista korttelin tarkkuudella. Lisäksi karttaan on piirretty joitakin maastonpiirteitä sekä tiet ja polut.
Johan Albrecht Ehrenströmin (1762-1847) laatima asemakaava vahvistettiin vuonna 1820. Ehrenström halusi luoda suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi kohonneesta Helsingistä edustavan leveine katuineen ja avarine aukioineen. Esplanadin puisto erotti Vironniemen kivikaupungin Uudenmaan esikaupungista. Saksalainen C. L. Engel suunnitteli rakennukset Senaatintorin ympäristön monumentaalikeskustaan. Keskeisiltä osiltaan Ehrenströmin asemakaava toteutui. Kuitenkin Kluuvinlahti täytettiin lopulta kokonaan kanavan sijasta, ja nykyisen Meritullintorin pohjoislaidalle kaavoitettu keisarillinen palatsi puutarhoineen jäi rakentamatta. Ruotsinkielinen kartta.
Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) julkaisi kaikkien Suomen 31 kaupungin asemakaavat. Hänen karttansa ovat ensimmäinen yhtenäinen kaupunkikartoitus. Asemakaavojen ohella kartoissa on esitetty kaupunkien sijainti pienimittakaavaisemmassa kartassa, kaupunginosat tai korttelit sekä julkiset rakennukset. Kartat ovat ruotsinkielisiä. Niistä on näköispainos vuodelta 1983.
Kaupungininsinööri Claes Kjerrströmin laatima erittäin tarkka kartta vuodelta 1878 palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä. Tonttijako ja rakennusalat. Oikealla alhaalla kaupunginosat eri väreillä ja kortteleiden nimet. Kartta kuvaa puukaupunkia ennen kivitalojen laajempaa rakentamista.