Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon vertailu


Kehitysvammahuollon sosiaalipuolen asiakasmäärät, suoritteet ja kustannukset Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2004-2016. Aineisto on vuodesta 2017 eteenpäin yhdistetty vammaisten palvelujen vertailuun.

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon asiakasmäärien, suoritteiden ja kustannusten tarkastelut rajautuvat pääasiallisesti kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) eli kehitysvammalain mukaisiin palveluihin ja niiden kustannuksiin. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja jotka eivät muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada ensisijaisia palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain (710/1982), vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia koskevan lain (380/1987), lasten päivähoitolain (36/1973) ja terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella.

Turussa osa kehitysvammaisten palveluista järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan, minkä vuoksi Turun tiedoissa on mukana myös sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Lisäksi omaishoidon tuen vapaapäiviin liittyvä kehitysvammaisten henkilöiden lyhytaikaishoito on kokonaisuudessaan mukana Helsingin, Espoon ja Turun tiedoissa, sillä sen kustannukset sisältyvät kehitysvammahuollon kuluihin (ks. laki omaishoidon tuesta 937/2005). Tampereen tietoihin on sisällytetty omaishoidon tuen vapaapäiviin liittyvä lyhytaikaishoito laitoksessa, sillä sen kustannukset sisältyvät kehitysvammahuollon kuluihin.

Kunnat järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut itse tai ostavat niitä kuntayhtymiltä, toisilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuutoskaupunkien kehitysvammahuollon toiminta- ja kustannustietoja kerättäessä huomioidaan vain ne asiakkaat, jotka ovat kunkin kunnan asukkaita ja joiden palvelujen järjestäminen on kyseisen kunnan vastuulla. Kotikuntalain (201/1994) ja sosiaalihuoltolain 1.1.2011 voimaan astuneiden muutosten nojalla vuoden aikana kuntaan tai kunnasta pois muuttaneiden määrä ei ole ollut merkittävää.

Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuutostyöryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja ja varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.

Data-aineistot (1)

Lisätiedot

Kenttä Arvo
Avainsanat
Tietoaineiston näkyvyys
Vanhentunut Ei
Lisätietoa lisenssistä
Maantieteellinen kattavuus
Päivitystiheys
Voimassa alkaen
Voimassa päättyen
Lisätietoa verkossa
Tietoaineiston tyyppi Open data
Kansainväliset vertailut
Tietoaineiston ylläpitäjä Helsingin kaupunginkanslia / Kaupunkitutkimus ja -tilastot
Ylläpitäjän sähköpostiosoite kaupunkitieto@hel.fi
Ylläpitäjän verkkosivu http://kuusikkokunnat.fi/
comments powered by Disqus