Tietoaineistot
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy mm....
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden sameutta pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Sameushavainnoissa näkyy usein luonnollista vaihtelua, kuten jokien...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy mm....
[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan sulan veden aikaan huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan syanobakteerien...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden sameutta pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Sameus tulkitaan satelliitti-instrumenttien havainnoista Suomen...
[FI] Vuosittainen kooste Itämeren avomerialueen pintalevälauttahavainnoista yhdistetään kesäkauden päivittäisistä pintalevähavainnoista, tämä kuvaus kattaa vuosien 2003-2011 aineistot. Pintalevälautoista tehdään...
[FI] Satelliittihavainnoista havaittu kokonaisfosfori toimii täydentävä tekijänä Suomen rannikkovesien ekologisessa luokittelussa vesipuitedirektiivin (VPD) mukaisesti, erityisesti kun maastomittauksista saatu data on...
[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa aineistot vuodesta 2017 eteenpäin. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen...
[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa vuodet 2012–2016. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen tulkintakartta, joka kuvaa...
Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu...
Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin...
Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila...
Paikkatietoaineisto sisältää maa- ja metsätalousministeriön 20.12.2018 nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet sekä ELY-keskusten tunnistamat muut tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on...
Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien...
Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa,...
Tulvakartat muodostavat perustan tehokkaalle tulvariskien hallinnalle. Karttapohjainen tieto tulvavaarasta, -haavoittuvuudesta ja -riskistä on välttämätöntä tulvariskien hallintatoimissa. Tulvavaarakartoilla lisätään...
Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot....
Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu...