Aineisto muodostuu Turvatekniikan keskuksen (TUKES) määrittämistä mahdollisen ympäristöriskin aiheuttavista teollisuuslaitoksista. Laitoksille on määritetty ns. konsultaatiovyöhyke, joka kertoo laitoksen...
Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu...
Pisteaineisto kuvaa Saaristomeren vesialueiden avoimuutta hyödyntäen tuulen pyyhkäisymatkaa (engl. fetch). Alkuperäisessä aineistossa on myös viiva-aineistona pyyhkäisymatkat laskettuna kustakin havaintopisteestä...
Maakuntakaavojen suojelumerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Suojelukohdemerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä, Suojelualueiden...
Rantaviiva-aineistot digitoitiin vuonna 2016 osana Satakuntaliiton ”Satakunnan tiestö 100 vuotta sitten”-projektia. Projektissa asemoitiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Senaatin kartaston karttalehdet Satakunnan...
Tämä aineisto sisältää 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeessa kerättyä tietoa Varsinais-Suomen alueella syntyvistä uusiomateriaaleista, joilla on...
Aineisto on luokiteltu kahteen luokkaan: M-luokkaan kuuluvat ovat maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja V+M luokkaan kuuluvat alueet sellaisia, joiden sisällä osa alueesta on myös valtakunnallisesti arvokas.
Aineisto sisältää kaikille soveltuvien kalastuspaikkojen sijainnit ja erilaisia tietoja paikoista, kuten parkkimahdollisuus, veneenlaskumahdollisuus, leiriytymis- ja tulentekomahdollisuus, jätehuolto sekä mahdolliset...
Pisteaineisto, johon on kerätty Saaristomeren fladat ja kluuvijärvet. Aineisto kattaa Saaristomeren alueen kunnat sekä kunnat, joilla on rantaviivaa Saaristomereen. Aineisto perustuu peruskartta- ja...
Aineisto perustuu Maanmittauslaitoksen korkeusmalliin (pelastuskarttalehdet 19M, 19N, 20M ja 20N), joka on poimittu Paikkatietolainaamosta. Alkuperäinen malli on laskettu peruskartan korkeuskäyristä ja...
Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston...
Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Marttilan ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Kaakkois-Suomen sekä Turun ja Naantalin merialueella dominoivina esiintyvät pohjaeläinlajit sekä likaantumista indikoivien lajien yksilöntiheydet. Aineisto on laadittu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta...
NLS-FI INSPIRE Hydrography Theme Dataset is a dataset depicting the Hydrography Physical Waters covering the whole of Finland. It contains the following INSPIRE feature types: Dam Or Weir, Land-water Boundary,...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Asemakaavat ovat pohjakartalle piirrettyjä, maankäyttöä ohjaavia suunnitelmia. Asemakaavoissa osoitetaan yksityiskohtaisesti alueiden käyttötarkoitus kaavamääräyksineen ja -merkintöineen. Lainvoimaiset asemakaavat on...