[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden sameutta pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Sameus tulkitaan satelliitti-instrumenttien havainnoista Suomen...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden sameutta pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Sameushavainnoissa näkyy usein luonnollista vaihtelua, kuten jokien...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy mm....

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy mm....

[FI] Vuosittainen kooste Itämeren avomerialueen pintalevälauttahavainnoista yhdistetään kesäkauden päivittäisistä pintalevähavainnoista, tämä kuvaus kattaa vuosien 2003-2011 aineistot. Pintalevälautoista tehdään...

[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan sulan veden aikaan huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan syanobakteerien...

CDOM is an acronym for Colored Dissolved Organic Matter. CDOM represent a mixture of soluble organic compounds in water that affect the color of water through absorption of light. This dataset provides values for the...

[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa aineistot vuodesta 2017 eteenpäin. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen...

[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa vuodet 2012–2016. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen tulkintakartta, joka kuvaa...

[FI] Satelliittihavainnoista havaittu kokonaisfosfori toimii täydentävä tekijänä Suomen rannikkovesien ekologisessa luokittelussa vesipuitedirektiivin (VPD) mukaisesti, erityisesti kun maastomittauksista saatu data on...

Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu...

CORINE Land Cover 2000 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2000. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 25 * 25 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin...

CORINE Land Cover 2006 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2006. Eurooppalaisessa CLC2006 -projektissa tuotettiin Suomen alueelta vuoden 2006 maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia...

CORINE Land Cover 2018 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2018. Sykessä EU:n Copernicus Land -hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä...

CORINE Land Cover 2012 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2012. Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä...

Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila...

Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot....

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen...