Sanasto

Sanasto perustuu JHS-suositusten käsitteistöön ja kattaa sekä avoimeen dataan että yhteentoimivuuteen liittyviä käsitteitä.

Aineisto

yksilöitävissä oleva kokoelma sisältöjä

Arkkitehtuurikehys

jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään

Arkkitehtuurikehys kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot.
Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys.

Arkkitehtuurimenetelmä

toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa

Arkkitehtuurimenetelmän avulla suunnitellaan ja kuvataan organisaation kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämisalueiden ja -kohteiden tarkempi suunnittelu toteutetaan JHS 171 -suosituksen mukaisesti edeten.

Arkkitehtuurinäkökulma

näkökulma, josta arkkitehtuuria suunnitellaan tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen

Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman.
Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma.

Arkkitehtuuriperiaate

periaate, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin

Arkkitehtuuriperiaatteet ovat linkki organisaation strategisten tavoitteiden, toiminnallisten tarpeiden ja visioiden sekä kehittämistä ohjaavien arkkitehtuurien välissä.

Arkkitehtuuriviitekehys

Kts. arkkitehtuurikehys

Avoin data

data, joka on kenen tahansa uudelleen käytettävissä maksutta, luvallisesti ja koneluettavassa muodossa

Avoin tieto

tieto, jota kuka tahansa voi eri tavoin käyttää uudelleen maksutta ja luvallisesti

Creative Commons Nimeä (CC BY)

Creative Commons -lisenssiperheeseen kuuluva käyttölupa, jonka perusteella käyttöluvan kohteena oleva aineisto on vapaasti edelleen kopioitavissa, jaettavissa ja muokattavissa sillä edellytyksellä, että käyttöluvan myöntäjän edellyttämät tiedot aineiston laatijasta ja aineistosta identifiointitietoineen mainitaan luvan edellyttämällä tavalla

Data

tieto koneellisesti käsiteltävässä muodossa

Kun raakadataa käsitellään ja tulkitaan, siitä voi syntyä informaatiota ja lopulta tietoa. Raakadataa ovat esimerkiksi puheen äänteet, painetun tekstin kirjaimet, bitit tietokoneessa, ilmiöitä koskeva tallennettu numerotieto, biologinen data ja yksittäiset tosiseikat. Tilastot, julkaisut, videotallenteet, kuvat, kartat ja 3Dmallit sisältävät raakadataa. Raakadatan ja informaation ero on suhteellinen. Raakadataa käsitellään monesti useassa vaiheessa, ja yhden vaiheen käsitelty data saattaa olla raakadataa seuraavalle vaiheelle.

Julkisuuslaki

laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 21.5.1999/621

Kohdearkkitehtuuri

organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen arkkitehtuurikokonaisuus

Toiminnallinen osa-alue on esimerkiksi prosessi tai toiminto.
Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatun kohteen alueelta.
Kohdearkkitehtuuri on kuten viitearkkitehtuuri, mutta usein konkreettisempi ja täsmällisempi. Kohdearkkitehtuuri poikkeaa viitearkkitehtuurista siten, että sen mukaisia toteutuksia tehdään vain yksi eikä useita, kuten viitearkkitehtuureissa.

Kokonaisarkkitehtuuri

toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne, jolla hallinnoidaan ja kehitetään organisaation toimintaa ja sen rakenteita

Kokonaisarkkitehtuuri on malli, jossa tietotekninen varustus kuvataan ja huomioidaan osana liiketoimintaa tai muuta toimintaa.
Kokonaisarkkitehtuuri on kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi.
Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Käytännössä kokonaisarkkitehtuuri koostuu kokonaisarkkitehtuurimenetelmästä, kuvauspohjista ja näiden avulla toteutetuista nyky- tai tavoitetilan arkkitehtuurilinjauksista sekä kokonaisarkkitehtuurin hallintamallista ja arkkitehtuurityön organisoinnista.

Koneluettavuus

ominaisuus, joka tukee datan koneellista yksilöimistä, tunnistamista ja poimimista

Käyttöehdot

ehdot, jotka koskevat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojaaman aineiston käyttöä

Käyttölupa

käyttöehtoihin perustuva ei-yksinomainen oikeus käyttää aineistoa

Lisenssi

käyttölupa

Lähioikeudet

tekijänoikeutta lähellä olevat oikeudet, joilla suojataan sellaisia henkisen työn esityksiä tai henkiseen työhön liittyvää taloudellista panostusta, jonka tuloksena ei synny tekijänoikeudellisen suojan ylittäviä teoksia

Lähioikeuksilla suojataan mm. tietokantoja ja luetteloita sekä esittävien taiteilijoiden suoritteita, äänite- ja kuvatallennetuottajia sekä yleisradioyhtiöiden oikeutta lähetyssignaalinsa.

MD, Master Data, ydintieto

master data, MD tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi tai toiminto tarvitsee tai hyödyntää

Master data on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai joista tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa, ja joka on samalla avaintietoa yrityksen toiminnalle. Master dataa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali-, toimittajatieto jne.

MDM, Master Data Management

toiminto ja prosessi, joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän master datan MDM:n tehtävänä on huolehtia riittävästä master datan laadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä

Metatieto, kuvailutieto

tietoa kuvaileva tieto

Metatietojen tulee noudattaa jotain yleisesti hyväksyttyä ja käytettyä mallia, sanastoja, ontologioita yms., jotta ne olisivat käyttökelpoisia. Yleisiä ongelmia metatietojen hyödyntämisessä ovat luonnollisten kielien runsaus ja monimutkaisuus, koneellisen tulkinnan vaikeudet, ongelmat sanastojen käytössä ja kehittämisessä ja se, että ohjelmat tallentavat metatiedot sellaisessa muodossa, ettei niitä ole mahdollista hyödyntää ilman kyseistä ohjelmaa.
Metatiedot kuvailevat asiakirjallisen tiedon kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä asiakirjallisen tiedon hallintaa ja käsittelyä koko niiden elinkaaren ajalta.
Metatiedot mahdollistavat asiakirjallisten tietojen haun, paikallistamisen ja tunnistamisen. Niiden avulla myös automatisoidaan asiakirjallisten tietojen laatimis- ja käsittelyvaiheita sekä määritellään viittauksia eri asiakirjallisten tietojen välille.
Metatieto on tietoa tiedosta. Se voi olla kuvailevaa, hallinnollista tai rakenteellista. Kuvaileva metadata kertoo dokumentista ja sen sisällöstä (esimerkiksi tekijä, nimeke ja aihe). Hallinnollinen metadata kuvaa dokumentin käyttöoikeudet, tekniset ominaisuudet (kuten tiedoston koko ja -formaatti, esimerkiksi PDF) ja mahdolliset pitkäaikaissäilytykseen liittyvät piirteet, kuten migraation (tietoaineiston siirron) yhteydessä tapahtuneet muutokset. Tietoarkkitehtuurin yhteydessä metatiedolla on laaja merkitys. Metatiedon avulla voidaan kuvata laajuudeltaan erikokoisia kohteita yksittäisistä sisältöyksiköistä kokonaisiin tietovarantoihin. Metatietoa käytetään muun muassa todisteena tehdyistä toimenpiteistä, tiedon haussa, tallentamisessa, yhdistämisessä, elektronisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen tukena sekä työnkulun ohjauksessa. Metatiedon käyttäjiä voivat olla sekä ihmiset että koneet. Järjestelmiin tallennetun metatiedon pohjana ovat metatietomääritykset (metatietoformaatit tai metatietoskeemat), joiden tulisi perustua kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin ja suosituksiin. Tunnettuja metatietomäärityksiä ovat esimerkiksi kirjastojen MARC 21 (http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/ ) sekä yleiskäyttöinen Dublin Core (http://www.dublincore.org/).

Kts. myös Julkishallinnon ontologian käsite: metadata

Ontologia

koneen ja ihmisen tulkittavissa oleva, yhteisesti sovittu, täsmällinen kuvaus sovellusalueen käsitteistä ja näiden välisistä suhteista

Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla.
Ontologioita on käytetty erityisesti automaattisen tietojenkäsittelyn yhteydessä. Internetin semanttinen verkko (semantic web) käyttää ontologioita olennaisena osana, ja niiden avulla tietokoneohjelmat (robotit, botit) pystyvät tehokkaammin paikantamaan tai tunnistamaan oikeaan ryhmään kuuluvaa sisältöä. Ontologioita voidaan käyttää esimerkiksi sisältöjen yksiselitteisempään ja yhdenmukaisempaan kuvaamiseen. Tätä voidaan hyödyntää mm. älykkäissä semanttisissa verkkopalveluissa.

Palvelu

organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi
Palvelu voi olla toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelua voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle

Arkkitehtuurimenetelmä sisältää kolmenlaisia palveluita:

  • Palvelut: Organisaation substanssitoiminnan keskeisimmät ylätason palvelut.
  • Tietojärjestelmäpalvelut: Varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut, esimerkiksi käyttäjähallintapalvelut, taloushallinnon järjestelmäpalvelut ja integraatiopalvelut.
  • Teknologiapalvelut: Laiteteknologian ja muun tekniikan tarvitsemat palvelut, kuten esimerkiksi laitetilat, laitteiden kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalvelut, telepalvelut, nimipalvelut.

Kts. myös Julkishallinnon ontologian käsite: palvelut

PSI-direktiivi

direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY)

Raakadata

koneellisesti luettavissa oleva data, johon ei kohdistu tekijänoikeuksia

Sui generis; erityislaatuinen

katso tietokantojen sui generis –suoja

Referenssiarkkitehtuuri

Kts. viitearkkitehtuuri

Sanasto

luettelo jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista tai termeistä luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen

Sanastoja voidaan laatia monin eri tavoin ja eri käyttötarkoituksiin. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot

Tietoteknisessä ympäristössä sanastoilla kuvataan käsitteiden merkityksiä siten, että eri tietojärjestelmät voivat ymmärtää käsittelemäänsä tietoa.

Kts. myös Julkishallinnon ontologian käsite: sanastot

Teknologia-arkkitehtuuri

kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, jonka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja

Teknologia-arkkitehtuuri keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita.

Tiedon hallinta

tiedon keruu, organisointi ja tallentaminen siten, että se on helposti löydettävissä ja käytettävissä

Ks. myös Julkishallinnon ontologian käsite: tiedonhallinta

Tieto

data, informaatio tai näiden perusteella muodostuva tietämys

Tietoarkkitehtuuri

kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot sekä tietojen rakenteet ja suhteet

Tietoarkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation informaatiotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita, informaatioarvoketjuja, tietojen rakenteita sekä informaation organisointia ja hallintaa. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen.

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri

kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet ja ominaisuustiedot

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Suunnittelun tavoitteena on se, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita.
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri muodostaa organisaation järjestelmäpääoman.

Tietoaineisto

yksilöitävissä oleva kokoelma tietoja

Tietokantojen sui generis -suoja

EU:n alueella voimassa oleva erityissuoja tietokannoille

Tietovaranto

looginen tietoaineistojen kokoelma

Toiminta-arkkitehtuuri

kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet

Organisaation toiminnallisia rakenteita ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita.

Tukiprosessit

prosessi, joka avustaa ydinprosesseja ja luo edellytykset niiden toiminnalle

Tukiprosesseilla on yleensä vain sisäisiä asiakkaita. Tukiprosesseja ovat muun muassa hallinnolliset toiminnot, kuten henkilöstöhallinto sekä osaamisen ja toimintojen kehittäminen.

Uudelleenkäyttö

käyttö alkuperäisestä käytöstä poikkeavaan tarkoitukseen tai käyttö muun kuin alkuperäisen käyttäjän toimesta

Uudelleenkäyttöä voi olla esimerkiksi rajaton jakaminen, kopiointi, muuntelu, levittäminen, esittäminen ja jatkojalostaminen.

Viitearkkitehtuuri

rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne

Viitearkkitehtuuri on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Sillä ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen.
Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli.
Viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn tarkastelualueen kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä laadittua tavoitetilakuvausta – viitteellistä tavoitelinjausta, joita kyseisen alueen tulevien ratkaisujen tulee noudattaa. Se voi koskea joko koko organisaation toiminta-, tieto- ja IT-ympäristöä tai se voi olla tätä rajatumpi osakokonaisuus, jossa keskitytään jonkun tietyn haasteen, osa-alueen tai toiminnon ratkaisun kuvaamiseen. Viitearkkitehtuuri on yleensä abstrakti, toimittajaneutraali ja yleinen esitys tietojärjestelmän tai esimerkiksi tietoarkkitehtuurin tavoitetilan jäsennyksestä, toiminnoista ja sen loogisista komponenteista varsinaisen toteuttamisen tueksi.

Viitearkkitehtuuri kuvaa kokonaisarkkitehtuurikehyksellä kuvattua tavoitetilaa kyseisellä rajatulla osa-alueella. Viitearkkitehtuurista voi olla useita eri toteutuksia. Esimerkiksi useat eri toimijat voivat toteuttaa hiukan toisistaan poikkeavia paikallisia sähköisen asioinnin ratkaisuja siten, että nämä kaikki noudattelevat mahdollista yhteistä sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuria.

Yhteentoimivuus

tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää toistensa tietoja

Tietojärjestelmät ovat teknisesti ja tietosisällöllisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun ne käyttävät samoja tietoja tai kykenevät toimimaan yhteen rajapinnan kautta tai muulla tavalla.

Avoindata.fi-palvelu on Suomen kansallisen tason avoimen datan palvelu.