Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö:

• Seuraa julkaistun datan käyttöä ja käytöstä syntyviä hyötyjä.
• Raportoi datan käytöstä ja hyödyistä. 

Tässä vaiheessa kuvataan, miksi ja miten organisaation voi seurata avatun tietoaineiston käyttöä.

Avatun tietoaineiston käyttöasteen seurantaan ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Usein investointipäätöksiä avoimen datan julkaisuihin pitää perustella arvonluonnilla eli investoinnista saatavilla hyödyillä. Organisaatio on voinut asettaa tähän liittyen myös määrällisiä tavoitteita. Avoimen datan luomia hyötyjä on tärkeää mitata, jotta niitä voidaan raportoida ja niillä voi perustella investointeja jatkossa. 

Tietoa jo avanneita organisaatioita usein kiinnostaa, kuinka paljon heidän julkaisemaansa tietoaineistoa on katseltu tai ladattu dataportaalissa.  On tärkeää huomioida, että dataportaalissa tai muussa verkkopalvelussa julkaistun tietoaineiston katselu- ja lataustiedot eivät kerro siitä, onko tietoaineistoa varsinaisesti hyödynnetty ja miten, mutta antavat osviittaa siitä, miten avattu tietoaineisto herättää kiinnostusta.

Avoimen datan mittaaminen on hankalaa, mutta käytön suuruusluokkia on mahdollista mitata ja arvioida. Mahdollisia mittauskeinoja ovat esimerkiksi tiedoston katselun ja latauksien sekä rajapinnan käyttötilastot. Lisäksi voidaan mitata esimerkiksi medianäkyvyyttä, dataa hyödyntävien organisaatioiden määrää ja hyödyntävien sovellusten määrää. Tietoa avoimen datan käytöstä voidaan kerätä esim. mediaseurannan avulla (avainsanat), kyselytutkimusten avulla ja tarjoamalla erilaisia kannustimia kertoa datan käytöstä.

Esimerkkejä mittaustavoista

Julkaistun datan käytön seurantaan vaikuttaa myös se, missä muodossa data on julkaistu. Dynaamisessa muodossa, eli usein rajapintana, julkaistun datan käytöstä on mahdollista saada erilaisia tilastoja ja sen käyttöä on kohtuullisen helppo seurata. Sen sijaan staattisen datan eli tiedostojen käytön seuraaminen on haasteellisempaa.

Tiedostona julkaistu data

Staattinen data ladataan yleensä vain kerran, jonka jälkeen käyttäjä voi käyttää sitä rajattomasti. Staattisen datan latauskerrat eivät välttämättä kerro mitään datan käytön laajuudesta tai datan julkaisemisen vaikuttavuudesta. Lisäksi avoimen datan lisenssit sallivat datan uudelleenjakamisen, joten myös muut tahot voivat jakaa tiedostoa omissa palveluissan. Esimerkiksi yksittäinen tiedotusväline saattaa ladata kerran aineiston, jonka pohjalta tehdään useisiin tiedotusvälineisiin leviävä uutinen. Näin yhdelläkin latauskerralla voi olla suuri vaikuttavuus.

Rajapintana julkaistu data

Rajapintojen käytöstä on mahdollista kerätä analytiikkaa, jota voit hyödyntää rajapinnan kehittämisessä ja mahdollisesti myös datan laadun parantamisessa. Tilastojen koostamisessa voi käyttää apuna erilaisia ohjelmia kuten Google Analyticsia. Analytiikkaa voi kerätä esimerkiksi datan yleisestä käyttövolyymista ja tavoista, rajapintakutsuista sekä käyttäjien sijainnista. Mikäli rajapinnan käyttö on sidottu API-avaimeen, voi sen avulla erotella datan hyödyntäjät. API-avaimia voi jakaa myös anonyymisti, jolloin tiedon käyttäjät säilyttävät anonymiteetin eikä API-avaimen käyttö heikennä avoimuuden perusperiaatteita.

Tässä vaiheessa kuvataan, miten organisaatio voi seurata avattujen tietoaineistojen käytöstä syntyviä hyötyä.

Avatun tiedon hyötyjen seurantaan ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Datan avaamisen hyötyjä ja vaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä avaamisella on paljon epäsuoria, vaikeasti mitattavia hyötyjä. Datan vaikuttavuudelle ei ole olemassa vakiintunutta arviointimittaristoa, koska tutkimus- ja mittausmenetelmien kehittäminen on vasta aluillaan.

Tietoa jo avanneissa organisaatioissa on pyritty seuraamaan ja mittaamaan datan avaamisen vaikutuksia ja vaikuttavuutta datan avaamisen jälkeen. 

Avatun datan vaikuttavuudesta voi saada tietoa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä:

• Keräämällä tilastoja datan latauskerroista ja mahdollisuuksien mukaan käyttötapauksista. 
• Seuraamalla datan käyttöä uusissa palveluissa, innovaatioissa ja sovelluksissa. 
• Keräämällä tietoa datan vaikutuksista suoraan sen hyödyntäjiltä erilaisten kyselytutkimusten avulla.
• Tekemällä kustannus-hyötyanalyysia datan avaamisen taloudellisista hyödyistä. Useiden hyötyjen rahallinen arvo on kuitenkin vaikeasti mitattavissa.
• Teettämällä selvityksiä tai tutkimuksia aiheesta.

Vaikutuksia arvioitaessa kannattaa huomioida datan koko elinkaari sekä avaamisen vaikutukset laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vaikutusten arvioimisen avulla organisaatio voi kehittää tehokkuuttaan, toteuttaa paremmin julkista tehtäväänsä ja kasvattaa toimintansa läpinäkyvyyttä.