Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö

• pohtii, mitä vaikuttavuuden kriteereitä omassa organisaatiossa halutaan mitata,
• seuraa ja mittaa julkaistun datan käyttöä ja käytöstä syntyviä hyötyjä ja vaikutuksia sekä
• raportoi avatun datan käytöstä, hyödyistä ja vaikuttavuudesta. 

Tässä osiossa kuvataan, miksi ja miten organisaatio voi seurata avatun tietoaineiston käyttöä.

Miksi avatun tietoaineiston käyttöä kannattaa seurata?

Usein investointipäätöksiä avoimen datan julkaisuihin pitää perustella arvonluonnilla eli investoinnista saatavilla hyödyillä. Organisaatio on voinut asettaa tähän liittyen myös määrällisiä tavoitteita. Avoimen datan luomia hyötyjä on tärkeää mitata, jotta niitä voidaan raportoida ja niillä voi perustella investointeja jatkossa.

Tietoa jo avanneita organisaatioita kiinnostaa usein, kuinka paljon heidän julkaisemaansa tietoaineistoa on katseltu tai ladattu dataportaalissa. On tärkeää huomioida, että dataportaalissa tai muussa verkkopalvelussa julkaistun tietoaineiston katselu- ja lataustiedot eivät kerro siitä, onko tietoaineistoa varsinaisesti hyödynnetty ja miten, mutta antavat osviittaa siitä, miten avattu tietoaineisto herättää kiinnostusta.

Miten avatun tietoaineiston käyttöä kannattaa mitata?

Avoimen datan mittaaminen on hankalaa, mutta käytön suuruusluokkia on mahdollista mitata ja arvioida. Mahdollisia mittareita ovat esimerkiksi tiedoston katselun ja latauksien sekä rajapinnan käyttötilastot. Lisäksi tiedon hyödyntämistä voidaan mitata esimerkiksi medianäkyvyyden, tietoa hyödyntävien organisaatioiden määrän ja tietoa hyödyntävien sovellusten määrän avulla. Tietoa avoimen datan käytöstä voidaan kerätä esim. mediaseurannan avulla (avainsanat), kyselytutkimusten avulla ja tarjoamalla erilaisia kannustimia kertoa datan käytöstä. Alla olevaan taulukkoon on koottu esimerkkejä mitattavista tekijöistä sekä mittareista.

Esimerkkejä mittaustavoista

Avatun datan käytön seurantaan ja mittaamiseen vaikuttaa myös se, missä muodossa avattu data on julkaistu. Dynaamisessa muodossa, eli usein rajapintana, julkaistun datan käytöstä on mahdollista saada erilaisia tilastoja ja sen käyttöä on kohtuullisen helppo seurata. Sen sijaan staattisen datan eli tiedostojen käytön seuraaminen on haasteellisempaa.

Tiedostona julkaistun datan mittaaminen

Staattinen data ladataan yleensä vain kerran, jonka jälkeen käyttäjä voi käyttää sitä rajattomasti. Staattisen datan latauskerrat eivät välttämättä kerro mitään datan käytön laajuudesta tai datan julkaisemisen vaikuttavuudesta. Lisäksi avoimen datan lisenssit sallivat datan uudelleenjakamisen, joten myös muut tahot voivat jakaa tiedostoa omissa palveluissaan. Esimerkiksi yksittäinen tiedotusväline saattaa ladata kerran aineiston, jonka pohjalta tehdään useisiin tiedotusvälineisiin leviävä uutinen. Näin yhdelläkin latauskerralla voi olla suuri vaikuttavuus.

Rajapintana julkaistun datan mittaaminen

Rajapintojen käytöstä on mahdollista kerätä analytiikkaa, jota voi hyödyntää rajapinnan kehittämisessä ja mahdollisesti myös datan laadun parantamisessa. Tilastojen koostamisessa voi käyttää apuna erilaisia ohjelmia kuten Matomoa. Analytiikkaa voi kerätä esimerkiksi datan yleisestä käyttövolyymista ja tavoista, rajapintakutsuista sekä käyttäjien sijainnista.

Jos rajapinnan käyttö on sidottu API-avaimeen, voi sen avulla erotella datan hyödyntäjät ja seurata rajapinnan käyttöastetta. API-avaimia voi jakaa myös anonyymisti, jolloin tiedon käyttäjät säilyttävät anonymiteetin eikä API-avaimen käyttö heikennä avoimuuden perusperiaatteita. Jos joku hyödyntää avointa dataa jakavaa ohjelmointirajapintaa väärin, voi API-avaimen avulla erotella hyödyntäjät toisistaan ja tarvittaessa rajoittaa kuormitusta.

Tässä osiossa kuvataan, miten organisaatio voi seurata avattujen tietoaineistojen käytöstä syntyviä hyötyjä ja vaikutuksia.

Datan avaamisen jälkeen on hyvä seurata ja mitata datan avaamisen hyötyjä ja vaikutuksia. Datan avaamisen hyötyjä ja vaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä avaamisella on paljon epäsuoria, vaikeasti mitattavia hyötyjä. Löydät lisätietoa tiedon avaamisen hyödyistä vaiheesta 3.

Avoimen datan vaikuttavuudelle ei ole olemassa vakiintunutta arviointimittaristoa, koska tutkimus- ja mittausmenetelmien kehittäminen on vasta aluillaan. Avoimen datan vaikuttavuuden mittausta toteutetaan kuitenkin niin organisaatiotasolla kuin kansainvälisestikin. Esimerkkejä vaikuttavuustutkimuksista löytyy tämän osion lopusta.

Avatun datan vaikuttavuudesta voi saada tietoa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä:

• Keräämällä tilastoja datan latauskerroista ja mahdollisuuksien mukaan käyttötapauksista. 
• Seuraamalla datan käyttöä uusissa palveluissa, innovaatioissa ja sovelluksissa. 
• Keräämällä tietoa datan vaikutuksista suoraan sen hyödyntäjiltä erilaisten kyselytutkimusten avulla.
• Tekemällä kustannus-hyötyanalyysia datan avaamisen taloudellisista hyödyistä. Useiden hyötyjen rahallinen arvo on kuitenkin vaikeasti mitattavissa.
• Teettämällä selvityksiä tai tutkimuksia aiheesta.

Vaikutuksia arvioitaessa kannattaa huomioida datan koko elinkaari sekä avaamisen vaikutukset laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vaikutusten arvioimisen avulla organisaatio voi kehittää tehokkuuttaan, toteuttaa paremmin julkista tehtäväänsä ja kasvattaa toimintansa läpinäkyvyyttä.

Vaikuttavuuden tutkiminen

Tästä osiosta löydät tukimateriaalia luvun aiheisiin liittyen.

Koulutuksia englanniksi data.europa.eu:n sivuilla:

• Measuring the impact of open data