Ortoilmakuvat Hyvinkään alueelta. Ilmakuva kattaa Hyvinkään keskusta-alueen. Kuvaus suoritettu: 15. ja 20.-21.8.2009 Resoluutio: 20 cm. Tasokoordinaatisto: ETRS-GK-25 Korkeusjärjestelmä: N2000
Ortoilmakuvat Hyvinkään alueelta. Ilmakuva kattaa Hyvinkään keskusta-alueen. Resoluutio: 10 cm. Kuvauspäivämäärä: 21.4.2020 Tasokoordinaatisto: ETRS-GK-25 Korkeusjärjestelmä: N2000
Ortoilmakuvat Hyvinkään alueelta. Ilmakuva kattaa Hyvinkään keskusta-alueen. Resoluutio: 10 cm. Kuvauspäivämäärä: 7.6.2017 Tasokoordinaatisto: ETRS-GK-25 Korkeusjärjestelmä: N2000
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...
[FI] Satelliittikuvilta seurataan Itämeren veden a-klorofyllipitoisuutta (ug/l) jäättömiltä ja pilvettömiltä alueilta huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofyllin avulla voidaan arvioida levän määrää vedessä. Se on myös...
[FI] Satelliittikuvilta seurataan Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoalaa päivittäin Terra satelliitin MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) -instrumentin aineistoa hyödyntäen. Pohjoisimmilta...
[FI] Vuosittainen sameuskooste tehdään kaikista kesäkauden havainnoista, jotka on saatu Sentinel-2-satelliittien MSI-instrumenttien sameushavainnoista. Havainnoista lasketaan mediaanisameus pikselikohtaisesti....
[FI] Satelliittihavainnoista havaittu kokonaisfosfori toimii täydentävä tekijänä Suomen rannikkovesien ekologisessa luokittelussa vesipuitedirektiivin (VPD) mukaisesti, erityisesti kun maastomittauksista saatu data on...
[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan sulan veden aikaan huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan syanobakteerien...
[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan. a-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan syanobakteerien määrää. Se on myös keskeinen tekijä veden...
Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu...
Aineisto sisältää Meristrategiadirektiivin mukaiset havaintopaikat raportointikaudelta 2020-2026. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto koostuu...
Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa,...
Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen...
CORINE Land Cover 2012 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2012. Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä...
CORINE Land Cover 2006 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2006. Eurooppalaisessa CLC2006 -projektissa tuotettiin Suomen alueelta vuoden 2006 maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia...
Suomen IMAGE2012 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa. Se koostuu pääosin IRS, LISS ja RapidEye kesän ja kevään satelliittikuvista. Mosaiikin pikselikoko on 20 m. Aineistossa...
Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila...
CORINE Land Cover 2000 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2000. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 25 * 25 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin...