Avoin data ja liiketoiminta

Avoin data on helposti uudelleen käytettävä raaka-aine liiketoiminnalle. Liiketoiminnassa hyödynnetään yhä enemmän (avointa) tietoa eri tavoin. Suomeen on syntynyt merkittävä määrä taloudellisia hyötyjä avoimesta datasta muutaman viime vuoden aikana.

Mitä päätöksiä kannattaa tehdä arvaamalla, jos siihen olisi (avointa) tietoa käytössä? Esimerkiksi kaupparekisterin tietoja käytetään jossain muodossa kaikissa yrityksissä päätöksenteon tukena. Tietoperusteinen päätöksenteko yleistyy. Lisäksi avoimen datan päälle syntyy uusia yrityksiä ja tuotteita. Etlan ja Open Knowledge Finland ry:n tekemän tutkimuksen mukaan:

Avointa dataa ja massadataa innovaatioissaan hyödyntäneet yritykset tekevät muita yrityksiä huomattavasti todennäköisemmin uusia tuoteinnovaatioita. Dataa uusien tuotteiden kehittämisessä hyödyntäneet yritykset ovat kasvaneet muita yrityksiä nopeammin jollakin tietointensiivillä sektoreilla.

Avoimen datan taloudellista vaikuttavuutta voidaan mitata eri tasoilla kansantalouden tasolta aina kansalaistasolle asti. Erilaisia liiketoimintamalleja on loputon määrä. Lopulta ne ovat ihmisen mielikuvituksesta ja osaamisesta kiinni. Professori Matti Rossi on tunnistanut viisi erilaista ekosysteemiroolia:

  1. Datan avaaja. Hyödyt ovat usein kustannussäästöjä. Julkinen toimija saa esimerkiksi sellaista osaamista ja sovelluksia käyttöönsä, mitä se ei muuten saisi.
  2. Datan muokkaaja ja jalostaja. Tarvitaan alustoja, joiden avulla datan haku, standardisointi ja muokkaus tehdään keskitetysti. Muuten kaikki tekevät sen erikseen.
  3. Analysoija. Luo datasta ymmärrystä ja myy sen loppuasiakkaalle (esimerkiksi kansalaiselle). Asiakkaana voivat olla myös julkiset tahot, jotka pyrkivät ymmärtämään omaa dataansa paremmin.
  4. Käyttäjäkokemuksen luojat. Luodaan lisäarvoa paketoimalla data ohjelmiston tai digitaalisen palvelun sisään, jonka avulla sitä helppo käyttää.
  5. Konsultit. Neuvovat avoimen datan käytössä ja hyödyntämisessä.

Yleinen metafora, jossa avointa dataa verrataan veteen, voidaan ymmärtää toisaalta niin, että data on raaka-ainetta, josta voidaan jalostaa monia tuotteita. Toisaalta voidaan ajatella, että avoin data on kasvisöljyä, joka voitelee yhteiskunnan rattaat pyörimään entistä sujuvammin.

Data on uudelleen käytettävää vettä, josta tietoyhteiskunnan palvelut yhä enemmän rakentuvat. Datan käyttö luo lisäarvoa, mutta sen kopioinnin kustannukset ovat vain marginaalisia.

Julkishallinnon ohella myös yritysten datan avaaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Yritykset voivat muun muassa ruokkia brändiuskollisuutta avaamalla kohderyhmäänsä kiinnostavia tietovarantoja tai laajentaa omaa ekosysteemiään eri tavoin. Reaktor on etsinyt ja löytänyt uusia työntekijöitä avoimen datan päälle rakennettujen ohjelmistojen avulla. Ne ovat toimineet yrityksille myös julkisina referensseinä omasta osaamisesta. Gofore on valinnut mm. kesätyöntekijänsä avoimen datan päälle tehtyjen hackathon toteutuksien avulla. Tietoja avaava yritys voi löytää merkittäviä kustannus- ja brändihyötyjä toimimalla läpinäkyvästi. Avaamalla tuotteiden tuotantoketjut läpinäkyviksi, voi yritys viestiä uskottavasti toimivansa esimerkiksi eettisten periaatteiden ja kestävän kehityksen mukaisesti. Avoimella datalla on yhä enemmän tekemistä myös resurssitehokkuuden ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Esimerkiksi Helsingissä kerätään iot-sensoreilla tietoa ilmanlaadusta ja pienhiukkasista, josta luodaan joukkoistamalla avointa dataa.

Avoin data on helpoin tapa jakaa tietoa uudelleenkäytettäväksi laajasti

Merkittävä osa avoimen datan liiketoimintahyödyistä on epäsuoria: avointa dataa käytetään esimerkiksi osana palvelua tai tuotetta, sen avulla parannetaan yritysten päätöksentekoa tai prosessien automatisointia. Avoimen tiedon vaikutuksia ovat muun muassa yritysten osalta niiden avoimeen dataan perustuvat uudet tuotteet ja palvelut, toiminnan tehostaminen uusilla, dataperusteisilla päätöksentekojärjestelmillä sekä uuden yritystoiminnan syntyminen. Parhaimmillaan dataperusteisista innovaatioista syntyy kasvua ja tuottavuuden paranemista.

Toisaalta organisaatioilla on usein dataa niin paljon, etteivät ne pysty hyödyntämään sen mahdollisuuksista kuin pienen osan. Siksi datan avaaminen on usein niiden koko toimintaympäristöä hyödyttävää. Toistaiseksi vain harvalla organisaatiolla on datastrategia olemassa, jossa ne miettivät dataa strategisena resurssina ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana.

Avointa dataa hyödynnetään yhä enemmän tekoälyn/koneälyn opettamiseen. Esimerkiksi julkisen hallinnon rekistereistä julkaistu avoin data on hyvin arvokasta koneoppimisen kannalta, koska sen sisältämän tiedon laatu ja oikeellisuus ovat usein muuhun dataan verrattuna hyvin korkealla tasolla. Tekoälyssä kilpaillaan pääosin kahdella asialla: Algoritmeillä ja niitä opettavalla datalla.

Esimerkiksi vainu.io ja Maas Global ovat käytännön esimerkkejä siitä, miten avoin data luo uutta yritystoimintaa Suomeen ja siinä samalla työpaikkoja. Talouselämä lehti valitsi Mass Globalin Suomen kymmenen lupaavimman startupin joukkoon helmikuussa 2019.

Suomalainen menestystarina (yritysmarkkinat) : Vainu.io

Vainu on perustettu vuonna 2013. Sillä on viisi toimistoa: Helsingissä, New Yorkissa, Amsterdamissa, Tukholmassa ja Oslossa. Yrityksellä on 2000 asiakasta. Sen luomaa ohjelmistoa käyttää 12 000 asiakasta. Yrityksen luomassa tietokannassa on 108 miljoonaa yritystä ja se työllistää 180 työntekijää.

Vainun liiketoiminta-ideana on kerätä avoimesta ja julkisesta datasta yritysten profiili, jonka avulla se pystyy luomaan tarkan tilannekuvan yrityksestä. Datan käsittelyyn se hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista. Se on kerännyt miljoonista avoimen datan lähteistä yrityksen tietoja. Sen avulla vainu tehostaa yritysten välistä kaupankäyntiä (B2B).

Käytännössä Vainu tarjoaa hakukoneen, jonka avulla voi etsiä muita yrityksiä esimerkiksi näin:

"Näytä kaikki yritykset tästä 10 kilometrin säteellä, joilla on yli 3 vuotta vanha Tesla".

Vastauksena tulee esimerkiksi 10 yrityksen lista. Tämä auttaa kohdistamaan yritysten välisen myynti- ja markkinointitoiminnan aiempaa huomattavasti tehokkaammin. Aiemmin yrityksiä soitettiin läpi tai arvuuteltiin mahdollisia asiakkuuksia.

 

Suomalainen menestystarina (kuluttajamarkkinat) : Maas Global

Maas Global myy asiakkaille kuukausimaksullista Whim-sovellusta, joka yhdistää julkista liikennettä, kaupunkipyöriä, takseja, yhteiskäyttöautoja ja auton vuokrausta. Yritys käyttää paikallisia kumppaneita palvelutuotannossaan. Maas Global on maailman ensimmäinen yhtiö, joka tuottaa liikkumisen palveluna (engl. mobility as a service). Joulukuussa 2018 lanseeratulla palvelulla on tehty yli 3,5 miljoonaa matkaa.

Maas Global hyödyntää avointa dataa reittien suunnittelussa ja aikataulujen tuottamisessa. Lisäksi Maas Globalin liiketoiminta perustuu avoimien rajapintojen käyttöön. Niiden avulla se pystyy ostamaan lippuja esimerkiksi HSL:ltä ja myymään niihin perustuvia matkoja omassa sovelluksessaan.

Vuonna 2019 Maas Global voitti euroopan "Future Unicorn Award" -kilpailun. Yksisarvisella (engl. Unicorn) viitataan yritykseen, jonka arvostus on yli miljardi euroa. Lisätietoja Future Unicorn Award -kilpailusta (englanniksi)

Lisätietoja: 


Koski, H. & Honkanen, M. & Luukkonen, J. & Pajarinen, M. & Ropponen. T. 2017. Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 40/2017. Saatavissa: https://vnk.fi/julkaisu?pubid=18703.

European union. 2015. Creating Value through Open Data: Study on the Impact of Re-use of Public Data Resources. Saatavissa:  https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/edp_creating_value_through_open_data_0.pdf.

 

Mika Honkanen, 16.3.2019