Avoimen datan kategoriat
30
199
56
Tietoaineistot
Helsingin piirijako
MUOKATTU 16.01.2021
Helsingin piirijako -aineisto sisältää kaupungin piirijakoalueiden rajaviivat sekä alueiden nimet ja tunnukset. Helsingin piirijakojärjestelmä on hallinnollisiin tarkoituksiin luotu aluejako koko Helsingin alueesta.
Piirijako koostuu seuraavista aluetasoista: suurpiiri (*stordistrikt*), peruspiiri (*distrikt*), osa-alue (*delområde*) ja pienalue (*småområde*). Piirijakojen ylläpidon lähtötietoina ovat Kantakartta sekä ajantasaiset asemakaavat. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa Oracle Spatial -tietokannassa. Piirijakoaineistoa päivitetään jatkuvasti kaupungingeodeetin päätösten perusteella.
Aineistoa ylläpitää Helsingin kaupunkiympäristötoimialan kaupunkimittauspalvelut. Piirijako-aineisto julkaistaan avoimena datana tarpeen mukaan rajojen muuttuessa.
**Koordinaatisto(t):**
- ETRS-GK25 (EPSG:3879). Ylläpitokoordinaatisto. Aineisto voidaan projektoida myös muihin koordinaatistoihin. Muut mahdolliset koordinaatistot löytyvät rajapintapalvelun GetCapabilities-dokumentista.
**Rajapintapalvelujen osoitteet:**
- WFS-rajapinta: [https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs](https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?request=getCapabilities)
- WMS-rajapinta: [https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms](https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms?request=getCapabilities)
**Julkaistut tasot:**
- Piirijako (vain WMS, voit hakea kaikki tasot yhtä aikaa)
- Piirijako_suurpiiri
- Piirijako_peruspiiri
- Piirijako_osaalue
- Piirijako_pienalue
**Piirijakojen ominaisuustiedot, tietotyypit ja niiden selite ja luotettavuustiedot tietopalveluissa:**
- id (int). Kohteen yksilöivä tunniste. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- aluejako (string). Aluejaon tyyppi. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- kunta (string). Kunta. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- tunnus (string). Piirijaon tunnus. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- nimi_fi (string). Piirijaon suomenkielinen nimi. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- nimi_se (string). Piirijaon ruotsinkielinen nimi. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- yhtluontipvm (date). Kohteen luontipäivämäärä (yyyy-mm-dd). Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- yhtmuokkauspvm (date). Kohteen edellinen muokkauspäivämäärä (yyyy-mm-dd). Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- yhtdatanomistaja (string). Aineiston omistaja. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- kokotunnus (string). Piirijakojen yhdistelmä tunnus. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- paivitetty_tietopalveluun (date). Tietopalvelun tallennuspäivämäärä (yyyy-mm-dd). Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- datanomistaja (string). Aineiston omistaja. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- geom (GeometryPropertyType). Kohteen geometria.
##Helsingin piirijakorajat 1995-2021
Helsingin piirijakorajat 1995-2021 -aineisto sisältää Helsingin kaupungin piirijakoalueiden rajaviivat sekä alueiden nimet ja tunnukset vuosilta 1995-2021. Vuosien 1995-2000 osalta aineistosta puuttuu pienalueiden rajat. Julkaisun tietolähteenä on HSY:n tuottama Seutu-CD sekä siinä julkaistu Seutukartta.
Oheisessa [Excel-tiedostossa](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/Helsingin_aluejaot_2016.xlsx) on Helsingin vuoden 2016 aluejaot, jossa on kaikki aluetasot. Tiedostossa on Seutukartan aluekoodit, Helsingin virallinen aluenimistö sekä Tilastokeskuksen aineistoissaan käyttämä koodi+nimi. Toisena aineistona on omilla välilehdillään osa-alueiden ja pienalueiden postialuekoodit. Varsinkaan osa-alueet eivät mene kaikilla alueilla täsmällisesti postialueiden sisään (ks. [kartta](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/Postialue_Osaalue.jpg)).
Helsingin pyöräilybarometrikyselyn vastaukset
MUOKATTU 16.01.2021
Aineisto pitää sisällään Helsingin kaupunkiympäristön toimialan teettämän pyöräilybarometrikyselyn vastaukset vuosilta 2014, 2016, 2018 ja 2020. Pyöräilybarometrissä selvitetään mm. helsinkiläisten asennetta pyöräilyn edistämiseen, kuinka usein helsinkiläiset pyöräilevät sekä asukkaiden käsityksiä Helsingin pyöräilyolosuhteista.
Pyöräilybarometri on osa Helsingin pyöräilyn seurantasuunnitelmaa. Barometri toteutetaan joka toinen vuosi. Noin 2000 vastaajan aineisto kerätään puhelinhaastatteluin syksyllä, ja otos edustaa 18−74-vuotiaita helsinkiläisiä.
Suora linkki 2020 barometriin:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-29-20.pdf
Itämeren päivittäinen pintaleväaineisto (Landsat-8 OLI) 2017–/ Daily surface algae blooms of the Baltic Sea (Landsat-8 OLI) 2017–
MUOKATTU 15.01.2021
[FI] Itämeren alueen ja erityisesti Suomea ympäröivien merialueiden pintalevälauttoja kuvaava neliluokkainen tulkintakartta. Tulkintakartta kuvaa todennäköisyyttä, että tietyllä alueella esiintyy pintalevää. Kartan luokat ovat 1) ei pintalevää, 2) mahdollista, 3) todennäköistä sekä 4) varmaa pintalevää. Pintalevää ei kyetä havainnoimaan optisilla satelliitti-instrumeneilla pilvien läpi, joten pintaleväkartta puuttuu pilvisiltä alueilta.
Tulkintoja tehdään kesäkuun lopulta syyskuun alkuun, tarvittaessa pidempäänkin. Pääasiassa levälauttoja esiintyy eniten heinä-elokuussa, joten kyseiseltä ajanjaksolta pintalevähavaintojen määrä on suurin. Tulkintamenetelmä perustuu satelliitin eri aallonpituusalueiden havaitseman heijastuksen voimakkuuteen, joka on sinileväalueilla erilainen kuin levättömillä vesialueilla. Yksittäisten pikselien alueelta tehty pintalevätulkinta yleistetään karkeammaksi, jotta kartalla näkyvät leväalueet ovat selkeämmät. Kartta-alueelta poistetaan pilviset alueet automaattisella pilventunnistusmenetelmällä, jota täydennetään tarvittaessa ennen julkaisua myös manuaalisesti.
Tulkintamenetelmä on kehitetty SYKEssä ja se hyödyntää kolmen eri satelliitti-instrumentin havaintoja. Tämä aineisto koostuu NASAn Landsat-8 -satelliitin OLI-instrumentin havaintoihin vuodesta 2017 lähtien. Tulkinta tehdään 60m tarkkuudella, joten tulkinta voidaan ulottaa saaristoalueille ja rantojen läheisille alueille. Näin tarkkoja havaintoja saadaan eri merialueilta muutaman päivän välein, mutta suurempi osa havainnoista tehdään Sentinel-2 sarjan MSI-instrumenttien havainnoista (erillinen metadata).
Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
[EN] A four-class interpretation map describing surface floating algae blooms in the Baltic Sea region and especially in the sea areas surrounding Finland. The map describes the probability that algae accumulates in the surface layer o the sea in a particular area. The map categories are 1) no surface algae, 2) possible, 3) probable, and 4) certain surface algae. Surface algae cannot be detected by optical satellite instruments through clouds, so a map of surface algae is missing from cloudy areas.
Interpretations made annually from late June to early September, and longer if necessary. Algae rafts mainly occur in July-August, so the number of surface algae observations is the highest during that period. The interpretation method is based on the intensity of the reflection detected by the different wavelength ranges of the satellite, which is different in cyanobacterial areas than in areas without cyanobacteria. A surface algae estimation by individual pixels is generalized so that the areas of algae displayed on the map are clearer. Cloudy areas are removed from the map area by an automatic cloud detection method, which is also completed manually before publication, if necessary.
The interpretation method has been developed at SYKE and utilizes the observations of three different satellite instruments. This data is based on observations from NASA's Landsat-8 satellite OLI instrument starting from year 2017. The interpretation is made with an spatial resolution of 60m, so the interpretation can be extended to archipelago areas and areas close to the shores. Thus, accurate observations are obtained from different sea areas every few days, but the greater part of the observations are made from observations of Sentinel-2 series MSI instruments (separate metadata).
Kaukokartoitusseurantojen tuloksena syntynyt levälauttatulkinta, joka pohjautuu Landsat-8 OLI -satelliittihavaintoihin. Vuodesta 2017 eteenpäin koostuva päivittäinen levälautta-aineisto.
Prosessointihistoria:
Levälautat on tulkittu Landsat-8 OLI-satelliitti-instrumentin aineistoilta. Alkuperäinen satelliittidata on ladattu USGS/NASA latauspalveluista. SYKEssä niistä on laskettu levätulkinnat.
ARA-enimmäistonttihintakartta 2021
MUOKATTU 14.01.2021
ARA-enimmäistonttihintakartta 2021 sisältää ARAn 17.12.2020 päätöksen mukaiset valtion tukemassa asuntotuotannossa (pitkä korkotuki) sovellettavat tonttien enimmäishinnat pääkaupunkiseudulla vuonna 2021. Enimmäishinnat esitetään tonttihintakartalla kuntien hallinnollisten aluejakojen avulla (Helsingin osa-alueet, Espoon pienalueet, Vantaan kaupunginosat, Kauniainen kokonaisena kuntana). Kartan hintoihin liittyvät soveltamisohjeet (ks. tonttihintasuositus verkkosivuilta) voivat korottaa enimmäishintaa. Esimerkiksi, jos tontti sijaitsee nykyisessä tai tulevassa keskuksessa hyvällä paikalla, esimerkiksi hyvien julkisten tai kaupallisten palvelujen tai esimerkiksi rautatie- tai metroaseman läheisyydessä (maksimietäisyys 1 000 m), voidaan tontin enimmäishintaa korottaa enintään 15 prosenttia. Mustalla esitetyn rajaviivan eteläpuolisella alueella hinnat sovitaan ARAn kanssa tapauskohtaisesti. Aineisto päivitetään vuosittain ARAn enimmäistonttihintoja koskevan päätöksen mukaisesti.
**Lisätietoja aiheesta:**
HSY valmistelee vuosittain esityksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla sovellettavista tonttien enimmäishinnoista. Työn tavoitteena on määritellä alueittain yhtenäinen ja johdonmukainen kohtuullisen hintatason yläraja ohjeeksi ARA-tuotantoon luovutettavan tonttimaan hinnoittelussa arava- ja korkotukilainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Seudullista hintapäätöstä on perinteisesti käytetty myös muutoin ohjeena kohtuuhintaisen tonttimaan arvioinnissa.
Tonttihintasuositus:
https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ara-tonttihinnat/
Tutustu aineistoon HSY:n avoimessa karttapalvelussa https://kartta.hsy.fi
Itämeren ja Suomen järvien päivittäinen humusaineisto (Sentinel-2 MSI) 2016–/ Daily CDOM of the Baltic Sea and Finnish lakes (Sentinel-2 MSI) 2016–
MUOKATTU 15.01.2021
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä.
Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on hajonnutta tai osittain hajonnutta eloperäistä ainetta, joka sisältää hiiltä. Satelliittihavainnoista tulkitun humuksen määrä on aineistona menetelmäkehitysvaiheessa ja rajapinnalla oleva aineisto kattaa esimerkkihavaintoja. Tulkinta perustuu EU: n Copernicus-ohjelman Sentinel-2-sarjan MSI:n (Multi-spectral Instrument) havaintoihin vuodesta 2016 lähtien. Tulkinta tehdään 60 metrin tarkkuudella. Vastaava sameustulkinta tehdään myös NASAn Landsat-satelliitin OLI-instrumentin aineistoista (erillinen metadata).
Aineiston laskentaan käytetään C2RCC-mallia (Case-2 Regional CoastColour), (Brockmann et ai. 2016). Malli on avoimesti saatavilla SNAP-ohjelmiston kautta. SYKE:n aineistoissa mallin lopputulos on kuitenkin sovitettu vastaamaan Suomen rannikko- ja järvialueiden optisia ominaisuuksia. Sovitus perustuu kenttäkampanjoihin ja ympäristöhallinnon asemanäytteenottoon rannikolla ja järvillä (perusperiaate kuvattu Attila et al., 2013).
Käyttötarkoitus: Suomen merialueiden ja järvien vedenlaadun seuranta.
Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
[EN] Satellite observations are used to monitor CDOM of water from cloudless regions during meltwater from Finnish sea areas and lakes.
Humus describes the amount of dissolved organic matter in water. It is thus a decomposed or partially decomposed organic substance containing carbon. The amount of humus interpreted from the satellite observations is as material in the method development phase and the material at the interface covers the sample data. The interpretation is based on the MSI (Multi-spectral Instrument) of the Sentinel-2 series of the EU Copernicus program (also OLI instrument of the NASA Landsat8 satellite, see separate metadata) starting from year 2016. The interpretation is made with an accuracy of 60 meters.
The C2RCC (Case-2 Regional CoastColour) model is used to calculate the data (Brockmann et al. 2016). The model is openly available through SNAP software. However, in SYKE's data, the final result of the model has been adapted to correspond to the optical properties of Finland's coastal and lake areas. The adaptation is based on field campaigns and environmental management status sampling on the coast and lakes (basic principle described in Attila et al., 2013).
Viitteet\References
Attila, J., Koponen, S., Kallio, K., Lindfors, A., Kaitala, S., & Ylöstalo, P. (2013). MERIS Case II water processor comparison on coastal sites of the northern Baltic Sea, Remote Sensing of Environment, 128, 138–149.
Brockmann, C & Doerffer, R. (2016). Evolution of the C2RCC neural network for Sentinel 2 and 3 for the retrieval of ocean colour products in normal and extreme optically complex waters. Proc. Living Planet Symposium, ESA SP-470.
[FI] Kaukokartoitusseurantojen tuloksena syntynyt humustulkinta. Vuodesta 2016 eteenpäin koostuva esimerkkiaineisto Suomen merialueilta ja järviltä.
Prosessointihistoria:
Humus on tulkittu Sentinel-2 MSI-satelliitti-instrumentin aineistoilta. Alkuperäinen satelliittidata on ladattu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) latauspalveluista. SYKEssä niistä on laskettu humustulkinnat käyttäen C2RCC-mallia (Case-2 Regional CoastColour).
[EN] Satellite observations are used to monitor CDOM. Example data from years 2016- for the Finnish sea areas and lakes.
Processing history:
The Sentinel-2 MSI data have been received from ESA service. The dataset has been processed to CDOM values in SYKE using the C2RCC algorithm (Case-2 Regional CoastColour), which includes atmospheric correction.
Itämeren ja Suomen järvien päivittäinen näkösyvyysaineisto (Landsat-8 OLI) 2016–/ Daily Secchi depth of the Baltic Sea and Finnish lakes (Landsat-8 OLI) 2016–
MUOKATTU 15.01.2021
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä.
Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy rehevöitymistason määrittämiseen. Satelliittihavainnoista tulkitun näkösyvyys on aineistona menetelmäkehitysvaiheessa ja rajapinnalla oleva aineisto kattaa esimerkkihavaintoja. Näkösyvyyttä tulkitaan Landsat-8-satelliitin OLI-instrumentin (sekä Sentinel-2 sarjan MSI-instrumenttein, erillinen metadata) havainnoista vuodesta 2016 lähtien. Tulkinta tehdään 60 metrin tarkkuudella.
Tulkintaan käytetään C2RCC-mallia (Case-2 Regional CoastColour), (Brockmann et ai. 2016). Malli on avoimesti saatavilla SNAP-ohjelmiston kautta. SYKE:n aineistoissa mallin lopputulos on kuitenkin sovitettu vastaamaan Suomen rannikko- ja järvialueiden optisia ominaisuuksia. Sovitus perustuu kenttäkampanjoihin ja ympäristöhallinnon asemanäytteenottoon rannikolla ja järvillä (perusperiaate kuvattu Attila et al., 2013).
Käyttötarkoitus: Itämeren ja Suomen järvien vedenlaadun seuranta.
Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
[EN] Satellite observations are used to monitor secchi depth of water from cloudless regions during meltwater from Finnish sea areas and lakes.
Secchi depth describes the transparency of the water. Secchi depth interpreted from the satellite observations is as material in the method development phase and the material at the interface covers the sample data. The interpretation uses Landsat-8 satellite OLI instrument (as well as the Sentinel-2 series MSI instruments, separate metadata) starting from year 2016. The interpretation is made with a spatial resolution of 60 m.
Secchi depth is estimated from the satellite instrument observations using a neural network-based model C2RCC (Case-2 Regional CoastColour), (Brockmann et ai. 2016). Within the material available by SYKE, however, the final result of the model has been adapted to correspond to the optical properties of the Finnish coast and lake areas. The adaptation is based on field campaigns and station sampling (as exemplified e.g. in Attila et al., 2013 but with MERIS observations).
Viitteet\ References
Attila, J., Koponen, S., Kallio, K., Lindfors, A., Kaitala, S., & Ylöstalo, P. (2013). MERIS Case II water processor comparison on coastal sites of the northern Baltic Sea, Remote Sensing of Environment, 128, 138–149.
Brockmann, C & Doerffer, R. (2016). Evolution of the C2RCC neural network for Sentinel 2 and 3 for the retrieval of ocean colour products in normal and extreme optically complex waters. Proc. Living Planet Symposium, ESA SP-470.
[FI] Kaukokartoitusseurantojen tuloksena syntynyt näkösyvyystulkinta. Vuodesta 2016 eteenpäin koostuva esimerkkiaineisto Suomen merialueilta ja järviltä.
Prosessointihistoria:
Näkösyvyys on tulkittu Landsat-8 OLI-satelliitti-instrumentin aineistoilta. Alkuperäinen satelliittidata on ladattu USGS/NASA latauspalveluista. SYKEssä niistä on laskettu humustulkinnat käyttäen C2RCC-mallia (Case-2 Regional CoastColour).
[EN] Satellite observations are used to monitor secchi depth. Example data from years 2016- for the Finnish sea areas and lakes.
Processing history:
The Landsat-8 OLI data have been received from USGS/NASA service. The dataset has been processed to secchi depth values in SYKE using the C2RCC algorithm (Case-2 Regional CoastColour), which includes atmospheric correction.
Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot
MUOKATTU 28.09.2020
Väestötietojärjestelmästä on poimittu erilliset etunimiä ja sukunimiä koskevat nimiluettelot ja nimien kappalemääräiset esiintymät väestötietojärjestelmässä. Tietosuojasyistä etunimiä, joita on alle viisi kappaletta ja sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet esiintymien lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Nimiaineistot on muodostettu suomalaisten voimassaolevien nimien pohjalta, joten niissä on huomioitu väestötietojärjestelmään rekisteröityjen elossa olevien Suomessa tai ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten nimistö. Ulkomaiden kansalaisten, kuolleiden henkilöiden nimiä tai henkilöiden entisiä nimiä ei ole huomioitu. Välinimet on laskettu aineistossa etunimiksi, samoin erisnimen sisältävät patronyymit ja matronyymit kuten Matinpoika tai Maijantytär. Sen sijaan patronyymejä, jotka ainoastaan viittaavat toiseen erisnimeen olematta itse erisnimiä kuten ibn, bin, ben ei ole aineistossa lueteltu.
Nimen kirjoitusasusta riippuen mm. nimen vokaalipaino voi olla eri kohdassa. Nämä painotukset ovat näkyvillä aineistossa, jolloin esim. Viren ja Virén esiintyvät aineistossa omina niminään. Myös avioliiton kautta syntyneet yhdistelmänimet, esim. Korhonen-Virtanen, esiintyvät aineistossa tässä yhdistelmämuodossa, mikäli niitä on yli 20 kappaletta.
Nimiaineistot on poimittu elokuussa 2020.
Nimiaineistot ovat Microsoft Excel-tiedostomuodossa. Etunimien lukumäärät lajittelun mukaan on esitetty eri välilehdillä.
Eduskuntavaalien 2015 Ylen vaalikoneen vastaukset ja ehdokkaiden taustatiedot
MUOKATTU 17.06.2020
Vaalikoneessa on mukana 1855 ehdokkaan vastaukset.
Avoimen datan saa käyttöönsä CSV-taulukkona oheisesta linkistä tai rajapinnan kautta. CSV-taulukon tietoja pystyy tarkastelemaan millä tahansa taulukkolaskentaohjelmalla. Rajapinnan käyttö vaatii API-avaimen, jonka saa käyttöohjeineen laittamalla sähköpostia osoitteeseen vaalikone.tuki@yle.fi.
Vaalikonedata julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että vaalikoneen vastaustietoja saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnettäessä linkitetään selvästi joko tähän artikkeliin http://yle.fi/uutiset/yle_julkaisee_vaalikoneen_vastaukset_avoimena_datana/7869597 tai Yle Uutisten etusivulle.
Vaalikoneeseen vastaaminen on päättynyt.
Vaalikoneen julkaisun jälkeen joillekin ehdokkaille on harkinnan mukaan annettu lisäaikaa vastaamiseen. Yksi on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka sai vastata vaalikoneeseen vielä maanantaina poikansa kuoleman vuoksi.
Vaalikonedata sisältää myös niiden ehdokkaiden nimet, jotka eivät vastanneet vaalikoneen kysymyksiin mutta jotka osallistuivat Ylen Vaaligalleria-tenttiin.
MOT:n yritystukiaineisto 1997-2013
MUOKATTU 26.06.2018
**Miten aineisto on koottu?**
MOT:n määritelmä yritystuista on peräisin TEM:n omasta Yritystukiselvityksestä (7/2012). Aineistoon on yhdistetty ne TEM:n, Tekesin, Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston, Energiamarkkinaviraston ja Maan- ja metsätalousministeriön suorat yritystuet, jotka lain mukaan ovat julkisia.
Tietokannasta on olemassa myös päivitetty versio MOT yritystuet 2010-2016.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mot-yritystukiaineisto-2010-2016
**Mitä Yleisradion MOT:n yritystukiaineisto sisältää?**
Aineistoon on koottu yhteen tiedot eri yritystukien maksatuksista useiden vuosien ajalta. Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta.
Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain. Summat kuvaavat rahaa, joka on todellisuudessa siirtynyt yritysten tileille.
Huomaa, että eri tukimuotojen aikasarjat ovat hiukan eri mittaisia. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat kaikki tärkeimmät tuet, joten vertailu antaa luotettavan kuvan tukien kehityksestä.
*Tarkempi erittely eri tukimuodoista ja aikasarjojen pituuksista sekä muuta lisätietoja ja ohjeita liitteenä.*
Tarjoa dataa käyttöön
Tuottaako organisaatiosi dataa, joka olisi hyödyllistä tai mielenkiintoista muillekin? Saat kauttamme sekä opastusta että jakelukanavan tietoaineistoillesi.
