Avoindata.fi

Suomen kaikki avoin data yhdestä paikasta.

1855

Tietoaineistoa

Näytä kaikki →

781

Tuottajaa

Näytä kaikki →

73

Käyttösovellusta

Näytä kaikki →

Tietoaineistot

Kainuun 1. vaihemaakuntakaava

MUOKATTU 18.05.2021
Kainuun 1.vaihemaakuntakaava koskee Puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa 19.3.2012. ja ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan 19.7.2013. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 16.2.2015 maakuntakaavan vahvistamista koskevat valitukset (KHO: Taltionumero 384, Diaarinumero 2683/1/13, 2687/1/13).

Rakennusten osoitetiedot ja äänestysalue - koko Suomi

MUOKATTU 18.05.2021
Koko Suomen rakennusten osoitetiedot sisältävät väestötietojärjestelmästä poimitut rakennusten tiedot: pysyvä rakennustunnus, rakennusluokka ryhmiteltynä kahteen luokkaan asuin-/toimitilarakennus tai tuotanto-/muu rakennus, tieto rakennuksen sijaintikunnasta ja –maakunnasta, koordinaattitiedot, rakennuksen osoite, äänestysalue ja sijaintikiinteistö. Aineisto on poimittu 17.5.2021 ja se sisältää poimintahetkellä voimassa olleet valmiiden ja keskeneräisten rakennusten tiedot. Rakennuksia on yhteensä 3 667 962. Aineistossa ovat mukana rakennukset, jotka täyttävät seuraavat ehdot: a) Rakennuksella on koordinaattitiedot ja b) Rakennuksella on osoitetietona vähintään postinumero. Aineisto on ladattavissa yhtenä koko maan rakennusten tiedot sisältävänä 7-zip-tiedostona tai maakunnittain tekstitiedostoina. Tarkempi kuvaus aineistosta ja luettelo kuntien maakuntajaosta ovat ladattavissa tiedostoissa. Aineisto päivitetään neljä kertaa vuodessa poimimalla uusi ajantasainen aineisto väestötietojärjestelmästä. Julkaisupäivät ovat noin 15.2., 15.5., 15.8. ja 15.11.

Suomalaisten rakennusten osoitteet, postinumerot ja WGS84-koordinaatit

MUOKATTU 17.05.2021
Tämä datapaketti on kerätty Väestötietojärjestelmästä. Se sisältää suomalaisten rakennusten sijaintimaakunnan, sijaintikunnan, katuosoitteen, talonumeron, postinumeron sekä koordinaatit WGS84 muodossa. Lisäksi aineisto sisältää rakennustunnukset sekä tietoa rakennuksen käyttötarkoituksesta: (1) asuin-/toimitilarakennus tai (2) tuotanto-/muu rakennus. Aineisto on poimittu 17.5.2021 ja se sisältää poimintahetkellä voimassa olleet valmiiden ja keskeneräisten rakennusten tiedot. Rakennuksia on yhteensä 3 667 962. Aineisto päivitetään neljä kertaa vuodessa poimimalla uusi ajantasainen aineisto väestötietojärjestelmästä. Aineistossa ovat mukana rakennukset, jotka täyttävät seuraavat ehdot: a) Rakennuksella on koordinaattitiedot ja b) Rakennuksella on osoitetietona vähintään postinumero. Aineisto on ladattavissa yhtenä koko maan rakennusten tiedot sisältävänä 7-zip-tiedostona. Lisäksi aineisto sisältää (i) kuvauksen csv-tiedoston skeemasta (json_table_schema.json), (ii) tietoja julkaisijasta, lisensseista ja lähteistä (datapackage.json) sekä (iii) tietoa csv-murteesta (csv_dialect.json).

Poronhoitoalueiden laidunluokitus

MUOKATTU 07.05.2021
Laidunluokitus kuvaa erilaisten talvilaidunten sijaintia paliskunnissa ja poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen kasvillisuutta ja maanpeitettä kuvataan kaksitasoisella luokittelulla. Luokitellut alueet jaetaan aluksia viiteen päätyyppiin (karu ja kuiva kangas; kuivahko ja tuore kangas; tunturit; suot; muut) ja sen jälkeen metsikkötyypit jaetaan vallitsevan puuston perusteella edelleen viiteen päätyyppiin (mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä ikäluokan mukaan kolmeen luokkaan sekä tunturialueilla tunturikoivikoihin ja muualla lehtipuustoisiin alueisiin). Päätyyppejä yhdistelemällä muodostuu yhteensä seuraavat 19 aliluokkaa: Karu ja kuiva kangas: 1) Hakkuualue ja taimikko: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 2) Nuori mäntymetsä: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 3) Varttunut ja vanha metsä; Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 4) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat kuivien ja karujen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. Kuivahko/tuore kangas: 5) Hakkualue ja taimikko: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 6) Nuori kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 7) Varttunut ja vanha kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 8) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. 9) Lehtimetsä: Tunturialueen ulkopuolelle sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa koivu tai muut lehtipuut ovat valtalajina. Tunturit: 10) Jäkäläinen tunturikangas: Avoimia kuivia tai karuja tunturikankaita (tunturipaljakoita), jossa jäkälät ja varvut ovat valtalajeina. 11) Varpuinen tunturikangas: Avoimia tuoreita tai kuivahkoja tunturikankaita (tunturipaljakoita), joissa sarat, heinät ja varvut ovat valtalajeina. 12) Louhikkoinen tunturipaljakka: Avointa, kivistä tai louhikkoista tunturipaljakkaa, jossa mineraalimaan osuus hallitsevana. Suot: 13) Avosuo: Puutonta avosuota 14) Puustoinen suo: Puustoiset rämeet tai harvapuustoiset korvet 15) Ojitettu suo: Metsätalouden tai turvetuotannon vuoksi ohitetut puustoiset tai lähes avoimet suot. Muut: 16) Rakka, mineraalimaapaljastuma: Muut kivikkoiset ja louhikkoiset alueet, hiekka- tai mineraalimaapaljastumat 17) Rakennettu maa: Taajamat, teollisuusalueet ja muut rakennetut alueet 18) Vesistö: Joet ja järvet 19) Maatalousmaa: Pellot ja muut viljelysmaat Käyttötarkoitus: Paliskuntien laidunkartoitukset antavat tietoa paliskuntien laiduntyypeistä ja niiden sijoittumisesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paliskunnissa mm. porolaidunten käytön suunnittelussa. Paliskuntien laidunvaroista ja niiden tilan muutoksista tarvitaan tietoa vähintään kymmenen vuoden välein, koska maa- ja metsätalousministeriön on tarkistettava ja asetettava kuhunkin paliskuntaan suurin sallittu eloporomäärä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi (Poronhoitolaki 21§). Laiduninventoinnin tuloksia hyödynnetään myös ELY-keskuksessa, AVI:ssa, SYKE:n ympäristön tilan muutosten seurantatyössä (Syke 2008 ja 2018). Porolaitumista tarvitaan myös tietoa maankäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä poronhoitoalueella (mm. ELY-keskus, maakuntien liitot ja kunnat). Laiduninventoinnin aineistoja hyödynnetään monipuolisesti myös poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Aineistoja voidaan hyödyntää laajemmin poronhoidossa sekä maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa Liiteri-palvelun kautta. Lähde: LUKE (osittain SYKE, TUKES, MML 1997 – 2016). Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-763-3 Laidunluokitusten luotettavuuden testaus: Puolittain ohjaamattomalla satelliittikuvien tulkintamenetelmällä muodostettuja laidun- ja maastoluokkia verrattiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11, 2009-2013; Korhonen ym. 2017) koealojen keskipistekuvioiden maastohavaintoihin perustuviin kuviotietoihin. Tulkinnassa käytetyistä 37 satelliittikuvasta 17 ajoittuu VMI11:n mittausvuosille, 9 aikaisemmille ja 11 myöhemmille vuosille. Vertailussa käytettiin VMI-koealojen maaluokkia, kasvupaikan päätyyppiä (kangas, korpi, räme tai avosuo), kasvupaikkatyyppiä (esim. Hotanen ym. 2008) sekä vallitsevan puustojakson kehitysluokkaa ja pääpuulajia. Kasvupaikkatiedot kirjataan VMI:ssa metsä-, kitu- ja joutomaan maaluokissa, pääpuulaji metsä- ja kitumaalla ja kehitysluokka vain metsämaalla. Kunkin VMI-koealan keskipistekuvion kuviotietoja verrattiin aluksi sen satelliittikuvapikselin laidun- ja maastoluokkaan, jonka alueelle keskipiste osuu. Tämän tarkastelun perusteella muodostettiin VMI-luokista ositteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat porolaiduninventoinnin laidun- ja maastoluokkia. Näiden ositteiden osuuksia poronhoitoalueen maapinta-alasta arvioitiin samalla tavalla kuin normaalissa VMI-laskennassa (Korhonen ym. 2017, kappale 2.5) ja verrattiin laidunkartoituksen vastaaviin osuuksiin.

Virtavesien lohikalakannat

MUOKATTU 07.05.2021
Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu SYKEn tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu SYKEn ja ELY-keskusten yhteistyönä. SYKE tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa SYKEn Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf 11.8.2020 tilannetta vastaavat uomaverkoston uomat jaettiin ELY-keskuksille sen perusteella, minkä keskuksen alueelle uoman/vesistön sisältävä valuma-alue suurimmalta osin kuuluu. Jokaiselle ELY-keskukselle luotiin näistä uomista oma paikkatietoaineisto, johon tiedot lohikalakantojen esiintyvyyksistä tallennettiin. ELY-keskukset hyödynsivät lohikalakantojen tunnistamisessa saatavissa olevaa kalakantoja koskevaa tutkimustietoa. Kun tarvittavat tiedot oli täytetty, aineistot yhdistettiin valtakunnalliseksi koosteeksi. Tästä koosteesta laadittiin kaksi versiota, joista ominaisuustiedoiltaan tarkempi on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön ja ominaisuustiedoilta suppeampi kuuluu SYKEn avoimiin paikkatietoaineistoihin.

Radio-ohjaus (RATKOn tietolaji)

MUOKATTU 06.05.2021
Radio-ohjauksella tarkoitetaan rataosuuksia, joissa junien lähtöluvat liikennepaikoilta annetaan veturinkuljettajalle radiopuhelimella. Kauko-ohjauksen tavoin liikennepaikoilla olevia turvalaitteita käytetään kauko-ohjauksen tavoin etäkäytöllä, mutta rataosuudella on vähemmän opastimia kuin kauko-ohjatulla rataosuudella. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

Tarjoa dataa käyttöön

Tuottaako organisaatiosi dataa, joka olisi hyödyllistä tai mielenkiintoista muillekin? Saat kauttamme sekä opastusta että jakelukanavan tietoaineistoillesi.

Käyttösovellukset

Clousby — Löydä minkä tahansa kadun lähimmät palvelut

tammikuu 25, 2021

Kun matkustat tai muutat uudelle alueelle, lähimpien palvelujen etsiminen voi olla hankalaa ja hidasta. Clousby-sovelluksella voit hakea osoitteen perusteella lähimmät palvelut nopeasti ja vaivattomasti. AINEISTO 1 — OSOITTEET Sovellukseen luettiin osoitteet hyödyntämällä aineistoa Suomen rakennusten osoitteista, postinumeroista ja WGS84-koordinaateista. Koska aineisto ei sisältänyt tietoa paikkakunnista, paikkakunnat haettiin postinumeron avulla Googlen Geocoding-rajapinnasta (https://developers.google.com/maps/documentation/geocoding/overview). Paikkakuntien osalta kehitystyö on vielä kesken. AINEISTO 2 — PALVELUT Sovelluksen palvelut haettiin avoimesta lähteestä osoitteesta http://download.geofabrik.de/europe/finland.html, joka on OpenStreetMap.org-tietokannasta koostettu poiminta Suomen palveluista. SUODATUS Molempiin aineistoihin sovellettiin omavalintaista suodatusta. Suodatuksen tavoitteena oli siistiä aineistosta pois tarpeeton data kuten (1) osoitteet, joissa ei ollut katua tai tietä, (2) palveluita, joissa ei ollut nimeä ja (3) palvelut, jotka eivät olleet merkityksellisiä käyttötarkoituksen kannalta. Aineistoille tehtiin suodatusta kahdessa eri vaiheessa: (1) kun raaka-aineisto tallennettiin tietokantaan ja (2) muokkaamalla tietokantaa. Tämä ratkaisu tuntui luontevalta, koska raaka-aineiston tallentamisessa voitiin hyödyntää ns. "tyhmää" suodatusta, kun taas tietokannan käsittelyssä voitiin hyödyntää tietokannan omia toimintoja. Alkuperäisessä aineistossa 1 osoitteita oli reilu 3,6 miljoonaa kappaletta, kun Clousby-sovelluksen kannalta hyödyllisiä osoitteita jäi lopulta hieman alle 2 miljoonaa kappaletta. Uniikkeja postinumeroita Clousby-sovelluksesta löytyy 3 147 kappaletta (alkuperäistä määrää ei tarkistettu). TEKNINEN TOTEUTUS Jokaiselle osoitteelle luotiin uniikki slug-tietokenttä, johon tallennettiin katu, talonumero ja postinumero (esim. "yliopistonkatu-2-20100"). Slug-tietokenttä mahdollisti jokaiselle osoitteelle oman "etusivun", jonne kerättiin tietoa ko. osoitetta lähinnä olevista palveluista (esim. https://clousby.com/fi/kadut/yliopistonkatu-2-20100) Palvelut haetaan dynaamisesti osoitteiden ja palvelujen koordinaattien perusteella. Yksinkertaisesti sanottuna tietokannalta kysytään seuraavaa: "Hae osoitteen Yliopistonkatu 1 20100 koordinaateilla palvelut enintään 1 000 metrin etäisyydellä palvelut, ja järjestä ne etäisyyden perusteella alkaen lähimmästä". Tämän jälkeen palvelut ryhmitellään sopiviin kategorioihin ja näytetään osoitteen omalla sivulla. TYÖKALUT - Docker 20.10.2 - Docker Compose 1.27.4 - Ruby 2.7.2 - Ruby on Rails 5.2.4.4 - PostgreSQL 11.2 - PostGIS 2.5.2