Laidunluokitus kuvaa erilaisten talvilaidunten sijaintia paliskunnissa ja poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen kasvillisuutta ja maanpeitettä kuvataan kaksitasoisella luokittelulla. Luokitellut alueet jaetaan aluksia viiteen päätyyppiin (karu ja kuiva kangas; kuivahko ja tuore kangas; tunturit; suot; muut) ja sen jälkeen metsikkötyypit jaetaan vallitsevan puuston perusteella edelleen viiteen päätyyppiin (mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä ikäluokan mukaan kolmeen luokkaan sekä tunturialueilla tunturikoivikoihin ja muualla lehtipuustoisiin alueisiin). Päätyyppejä yhdistelemällä muodostuu yhteensä seuraavat 19 aliluokkaa: Karu ja kuiva kangas: 1) Hakkuualue ja taimikko: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 2) Nuori mäntymetsä: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 3) Varttunut ja vanha metsä; Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 4) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat kuivien ja karujen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. Kuivahko/tuore kangas: 5) Hakkualue ja taimikko: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 6) Nuori kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 7) Varttunut ja vanha kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 8) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. 9) Lehtimetsä: Tunturialueen ulkopuolelle sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa koivu tai muut lehtipuut ovat valtalajina. Tunturit: 10) Jäkäläinen tunturikangas: Avoimia kuivia tai karuja tunturikankaita (tunturipaljakoita), jossa jäkälät ja varvut ovat valtalajeina. 11) Varpuinen tunturikangas: Avoimia tuoreita tai kuivahkoja tunturikankaita (tunturipaljakoita), joissa sarat, heinät ja varvut ovat valtalajeina. 12) Louhikkoinen tunturipaljakka: Avointa, kivistä tai louhikkoista tunturipaljakkaa, jossa mineraalimaan osuus hallitsevana. Suot: 13) Avosuo: Puutonta avosuota 14) Puustoinen suo: Puustoiset rämeet tai harvapuustoiset korvet 15) Ojitettu suo: Metsätalouden tai turvetuotannon vuoksi ohitetut puustoiset tai lähes avoimet suot. Muut: 16) Rakka, mineraalimaapaljastuma: Muut kivikkoiset ja louhikkoiset alueet, hiekka- tai mineraalimaapaljastumat 17) Rakennettu maa: Taajamat, teollisuusalueet ja muut rakennetut alueet 18) Vesistö: Joet ja järvet 19) Maatalousmaa: Pellot ja muut viljelysmaat Käyttötarkoitus: Paliskuntien laidunkartoitukset antavat tietoa paliskuntien laiduntyypeistä ja niiden sijoittumisesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paliskunnissa mm. porolaidunten käytön suunnittelussa. Paliskuntien laidunvaroista ja niiden tilan muutoksista tarvitaan tietoa vähintään kymmenen vuoden välein, koska maa- ja metsätalousministeriön on tarkistettava ja asetettava kuhunkin paliskuntaan suurin sallittu eloporomäärä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi (Poronhoitolaki 21§). Laiduninventoinnin tuloksia hyödynnetään myös ELY-keskuksessa, AVI:ssa, SYKE:n ympäristön tilan muutosten seurantatyössä (Syke 2008 ja 2018). Porolaitumista tarvitaan myös tietoa maankäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä poronhoitoalueella (mm. ELY-keskus, maakuntien liitot ja kunnat). Laiduninventoinnin aineistoja hyödynnetään monipuolisesti myös poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Aineistoja voidaan hyödyntää laajemmin poronhoidossa sekä maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa Liiteri-palvelun kautta. Lähde: LUKE (osittain SYKE, TUKES, MML 1997 – 2016). Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-763-3 Laidunluokitusten luotettavuuden testaus: Puolittain ohjaamattomalla satelliittikuvien tulkintamenetelmällä muodostettuja laidun- ja maastoluokkia verrattiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11, 2009-2013; Korhonen ym. 2017) koealojen keskipistekuvioiden maastohavaintoihin perustuviin kuviotietoihin. Tulkinnassa käytetyistä 37 satelliittikuvasta 17 ajoittuu VMI11:n mittausvuosille, 9 aikaisemmille ja 11 myöhemmille vuosille. Vertailussa käytettiin VMI-koealojen maaluokkia, kasvupaikan päätyyppiä (kangas, korpi, räme tai avosuo), kasvupaikkatyyppiä (esim. Hotanen ym. 2008) sekä vallitsevan puustojakson kehitysluokkaa ja pääpuulajia. Kasvupaikkatiedot kirjataan VMI:ssa metsä-, kitu- ja joutomaan maaluokissa, pääpuulaji metsä- ja kitumaalla ja kehitysluokka vain metsämaalla. Kunkin VMI-koealan keskipistekuvion kuviotietoja verrattiin aluksi sen satelliittikuvapikselin laidun- ja maastoluokkaan, jonka alueelle keskipiste osuu. Tämän tarkastelun perusteella muodostettiin VMI-luokista ositteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat porolaiduninventoinnin laidun- ja maastoluokkia. Näiden ositteiden osuuksia poronhoitoalueen maapinta-alasta arvioitiin samalla tavalla kuin normaalissa VMI-laskennassa (Korhonen ym. 2017, kappale 2.5) ja verrattiin laidunkartoituksen vastaaviin osuuksiin.

Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu SYKEn tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu SYKEn ja ELY-keskusten yhteistyönä. SYKE tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa SYKEn Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf 11.8.2020 tilannetta vastaavat uomaverkoston uomat jaettiin ELY-keskuksille sen perusteella, minkä keskuksen alueelle uoman/vesistön sisältävä valuma-alue suurimmalta osin kuuluu. Jokaiselle ELY-keskukselle luotiin näistä uomista oma paikkatietoaineisto, johon tiedot lohikalakantojen esiintyvyyksistä tallennettiin. ELY-keskukset hyödynsivät lohikalakantojen tunnistamisessa saatavissa olevaa kalakantoja koskevaa tutkimustietoa. Kun tarvittavat tiedot oli täytetty, aineistot yhdistettiin valtakunnalliseksi koosteeksi. Tästä koosteesta laadittiin kaksi versiota, joista ominaisuustiedoiltaan tarkempi on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön ja ominaisuustiedoilta suppeampi kuuluu SYKEn avoimiin paikkatietoaineistoihin.

Radio-ohjauksella tarkoitetaan rataosuuksia, joissa junien lähtöluvat liikennepaikoilta annetaan veturinkuljettajalle radiopuhelimella. Kauko-ohjauksen tavoin liikennepaikoilla olevia turvalaitteita käytetään kauko-ohjauksen tavoin etäkäytöllä, mutta rataosuudella on vähemmän opastimia kuin kauko-ohjatulla rataosuudella. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

Väestötietojärjestelmästä on poimittu erilliset etunimiä ja sukunimiä koskevat nimiluettelot ja nimien kappalemääräiset esiintymät väestötietojärjestelmässä. Tietosuojasyistä etunimiä, joita on alle viisi kappaletta ja sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä. Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet esiintymien lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Nimiaineistot on muodostettu suomalaisten voimassaolevien nimien pohjalta, joten niissä on huomioitu väestötietojärjestelmään rekisteröityjen elossa olevien Suomessa tai ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten nimistö. Ulkomaiden kansalaisten, kuolleiden henkilöiden nimiä tai henkilöiden entisiä nimiä ei ole huomioitu. Välinimet on laskettu aineistossa etunimiksi, samoin erisnimen sisältävät patronyymit ja matronyymit kuten Matinpoika tai Maijantytär. Sen sijaan patronyymejä, jotka ainoastaan viittaavat toiseen erisnimeen olematta itse erisnimiä kuten ibn, bin, ben ei ole aineistossa lueteltu. Nimen kirjoitusasusta riippuen mm. nimen vokaalipaino voi olla eri kohdassa. Nämä painotukset ovat näkyvillä aineistossa, jolloin esim. Viren ja Virén esiintyvät aineistossa omina niminään. Myös avioliiton kautta syntyneet yhdistelmänimet, esim. Korhonen-Virtanen, esiintyvät aineistossa tässä yhdistelmämuodossa, mikäli niitä on yli 20 kappaletta. Nimiaineistot on poimittu 5.2.2021. Nimiaineistot ovat Microsoft Excel-tiedostomuodossa. Etunimien lukumäärät lajittelun mukaan on esitetty eri välilehdillä.

Vaalikoneessa on mukana 1855 ehdokkaan vastaukset. Avoimen datan saa käyttöönsä CSV-taulukkona oheisesta linkistä tai rajapinnan kautta. CSV-taulukon tietoja pystyy tarkastelemaan millä tahansa taulukkolaskentaohjelmalla. Rajapinnan käyttö vaatii API-avaimen, jonka saa käyttöohjeineen laittamalla sähköpostia osoitteeseen vaalikone.tuki@yle.fi. Vaalikonedata julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että vaalikoneen vastaustietoja saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnettäessä linkitetään selvästi joko tähän artikkeliin http://yle.fi/uutiset/yle_julkaisee_vaalikoneen_vastaukset_avoimena_datana/7869597 tai Yle Uutisten etusivulle. Vaalikoneeseen vastaaminen on päättynyt. Vaalikoneen julkaisun jälkeen joillekin ehdokkaille on harkinnan mukaan annettu lisäaikaa vastaamiseen. Yksi on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka sai vastata vaalikoneeseen vielä maanantaina poikansa kuoleman vuoksi. Vaalikonedata sisältää myös niiden ehdokkaiden nimet, jotka eivät vastanneet vaalikoneen kysymyksiin mutta jotka osallistuivat Ylen Vaaligalleria-tenttiin.

**Miten aineisto on koottu?** MOT:n määritelmä yritystuista on peräisin TEM:n omasta Yritystukiselvityksestä (7/2012). Aineistoon on yhdistetty ne TEM:n, Tekesin, Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston, Energiamarkkinaviraston ja Maan- ja metsätalousministeriön suorat yritystuet, jotka lain mukaan ovat julkisia. Tietokannasta on olemassa myös päivitetty versio MOT yritystuet 2010-2016. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mot-yritystukiaineisto-2010-2016 **Mitä Yleisradion MOT:n yritystukiaineisto sisältää?** Aineistoon on koottu yhteen tiedot eri yritystukien maksatuksista useiden vuosien ajalta. Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain. Summat kuvaavat rahaa, joka on todellisuudessa siirtynyt yritysten tileille. Huomaa, että eri tukimuotojen aikasarjat ovat hiukan eri mittaisia. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat kaikki tärkeimmät tuet, joten vertailu antaa luotettavan kuvan tukien kehityksestä. *Tarkempi erittely eri tukimuodoista ja aikasarjojen pituuksista sekä muuta lisätietoja ja ohjeita liitteenä.*