Avoindata.fi

Suomen kaikki avoin data yhdestä paikasta.

1939

Tietoaineistoa

Näytä kaikki →

758

Tuottajaa

Näytä kaikki →

73

Käyttösovellusta

Näytä kaikki →

Tietoaineistot

Helsingin 3D-kaupunkimallit

MUOKATTU 14.10.2021
Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön kaksi uuden sukupolven 3D-kaupunkimallia: älykkään semanttisen kaupunkitietomallin ja visuaalisesti korkeatasoisen kolmioverkkomallin. Nämä uuden sukupolven kaupunkimallit perustuvat uusimpiin mittaus-, mallinnus- ja tietomallimenetelmiin, joita on kehitetty viimeisten kymmenen vuoden aikana. Helsinki hyödyntää ensimmäisenä kaupunkina maailmassa yhtäaikaisesti molempia 3D-kaupunkimalleja. Helsingin 3D-kaupunkimalleista saa lisää tietoa osoitteesta http://hel.fi/3D ##Kaupunkitietomalli Kaupungin CityGML 3D -tietomalli on paljon enemmän kuin kolmiulotteinen tietokonenäkymä kaupunkiin. Tietomallin keskeinen ominaisuus on semantiikka, joten mallin kohteet sisältävät myös ominaisuustietoa tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Kaupunkitietomallin oleellinen osa on tietokanta, johon malligeometria, tekstuurikuvat, semanttinen rakenne ja ominaisuustiedot on talletettu. Tietomallin rakenne määritellään avoimessa CityGML-standardissa, ja tietokanta itsessään voi olla avoimen lähdekoodin kantasovellus, jonka käyttö on ilmaista. 3D-tietomallipalvelu on katseltavissa ja sen tiedot ovat ladattavissa myös osoitteessa http://kartta.hel.fi/3d/. CityGML-tietomalli sisältää tällä hetkellä kaikki Helsingin alueella olevat rakennukset enintään LoD2-tarkkuustasoisina. Tämän sivun palvelusta ladattavissa oleva rakennusaineisto on CityGML-tiedostomuotoista sekä LoD2-tasoista. Aineisto on ladattavissa sekä teksturoituna että ilman tekstuuria. Aineisto on jaettu 2 km * 2 km -karttalehtijaon mukaan nimettyihin tiedostopaketteihin. 3D-tietomallin aluerajaus sekä tiedostopakettien nimeämiset esitetään [liitekartalla 2](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/kaupunginkanslia/3D-malli/Karttaliite2.pdf). ##Energia- ja ilmastoatlaksen tietoaineistot Helsingin Energia- ja ilmastoatlas on kaupungin 3D-kaupunkitietomallilla tuotettu palvelu, joka löytyy osoitteesta https://kartta.hel.fi/3d/atlas. Tarkempi kuvaus Helsingin Energia- ja ilmastoatlaksesta ja sen sisältämistä aineistoista löytyy [täältä](https://hri.fi/data/showcase/helsingin-energia-ja-ilmastoatlas). Osa Atlaksen lähtötiedoista on myös ladattavissa HRI-palvelusta. Aineistoja voidaan hyödyntää energiatehokkuuden parantamisen, energiankulutuksen minimoinnin ja uusiutuvan energian tukena. Atlaksen sisältämät tietoaineistot rakennusten perus- ja energiatiedoista on koottu excel-tiedostoon, jonka kuvaustekstit löydät [tästä liitetiedostosta](https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/dokumentit/data_atlas.pdf). Aineisto on peräisin vuodelta 2017. HEKA-rakennusten mitatut kaukolämpö-, kiinteistösähkö- ja vedenkulutustiedot vuosilta 2015, 2016, 2017 ja 2018 on myös ladattavissa tältä sivulta. Eritoten rakennuskannan energiatehokkuuden tueksi on ladattavissa lähes koko Helsingin rakennuskannan lämmitysenergian kulutusarviot vuosille 2020, 2025, 2030, 2035, 2040, 2045 ja 2050. ##Kalasataman digitaaliset kaksoset -KIRA-digi-kokeiluhankkeen loppuraportti KIRA-digi-kokeiluhankkeen (15.5.2018 – 31.1.2019) **päätavoitteena** oli tuottaa Kalasataman aluerakentamiskokonaisuudesta digitaaliset kaksoset -kaupunkimallit. Mallit toimivat rakennetun ympäristön koko elinkaaren prosessien sekä Smart-kaupunkikehityksen suunnittelu-, testaus, sovellus- ja palvelualustana. Hankkeen edistyminen on jaettu viiteen välitavoitteeseen, joista **ensimmäinen välitavoite** oli tuotannollinen. Digitaalisten kaksosmallien jakaminen avoimena datana oli hankkeen **toinen välitavoite**. **Kolmas välitavoite** kohdistui pääyhteistyökumppanin, Fiksu Kalasatama -hankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Fiksu Kalasataman verkkopalvelussa toiminnan ja projektien esittely sekä vuorovaikutus asukkaiden kanssa rakentui tämän hankkeen myötä 3D-mallialustoille. Hankkeessa **neljäntenä tavoitteena** oli kokeilla uusia teknologioita 3D-kaupunkimallien hyödyntämisessä. Tässä välitavoitteessa kiteytyy digitaalisten kaksosten perusajatus: ”suunnittele, testaa ja rakenna ensin digitaalisesti.” **Viidentenä tavoitteena** oli edistää digitaalisten kaksosten hyödyntämistä kaupungin prosesseissa ja palvelutuotannossa. Tarkka ajantasainen malli olemassa olevasta ja tulevasta kaupungista mahdollistaa 3D-teknologiaan perustuvan prosessien, toimintatapojen ja palveluiden kehittämisen. **[Kalasataman digitaaliset kaksoset -KIRA-digi-kokeiluhankkeen loppuraportti (pdf)](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/kaupunginkanslia/3D-malli/Helsinki3D_KIRA-digi_raportti_280319.pdf)** ##Kolmioverkkomalli koko Helsingistä (2017)​ Kolmiverkkomalli on fotorealistinen kaupunkimalli, joka nimensä mukaisesti luo ilmakuvien perusteella kaupungista todellisuutta vastaavan visuaalisen geometrisen mallin. Kolmioverkkomalli perustuu ilmavalokuvista tietokonelaskennalla muodostettuun 3D-malliin. Mallin etuna on sen realistisuus: mallista löytyvät kaikki kuvaushetkellä paikallaan pysyneet kohteet, kuten pienetkin rakennelmat, puut ja pysähtyneet autot. Koko kaupungin kattavia kolmioverkkomalleja on tuotettu kesällä 2017 ja 2015 kaupungista otetuista ilmakuvista. Vuoden 2017 malli on tuotettu yli 42 000 ilmavalokuvasta, joiden maastoerotuskyky on noin 7,5 cm/pikseli. Mallista on saatavilla OBJ-muotoinen aineisto, joka sisältää erikseen jokaisen yksityiskohtaisuustason, eli *Type of Level of Detail* (LoD): *Adaptive tree*. Aineiston indeksikartan näet [täältä](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/kaupunginkanslia/3D-malli/Helsinki_Mesh_2017_IndexMap.pdf) ja aineiston nimien vastaavuudet [täältä](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/kaupunginkanslia/3D-malli/Helsinki_Mesh_2017_CorrespondingNames.txt). Malli on ladattavissa OBJ-muotoisena karttakäyttöliittymästä [täältä](https://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi&e=25498957&n=6677208&r=32&w=*&l=Karttasarja%2Ckaupunkitietomalli_3d_kolmioverkko_mesh_2017&o=100%2C100&swtab=kaikki). Malli on katseltavissa osoitteessa https://kartta.hel.fi/3d/mesh. ###3MX/3SM-tiedostot & ContextCapture Viewer​ 3MX- ja 3SM-tiedostomuotoiset mallit ovat katseltavissa CC Viewer -sovelluksella, joka on rekisteröinnin kautta [ilmaiseksi ladattavissa](https://www.acute3d.com/s3c-viewer). 3SM-tiedostomuoto on myös hyödynnettävissä Bentley MicroStation CE -versiosukupolven ohjelmistoissa referenssi-/taustakarttatiedostona.​ ##Kolmioverkkomalli Kalasatamasta (2017)​ Kolmioverkkomalli Kalasatamasta (2017) -malli perustuu kesällä 2017 kaupungista otettuihin ilmakuviin. Mallia on saatavilla DAE-, FBX-, OBJ-, 3D Tiles- ja 3MX/3SM-formaateissa. Malli on katseltavissa osoitteessa https://kartta.hel.fi/3d/mesh/kalasatama. Aineistosta saa lisää tietoa [täältä](http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/dokumentit/kuvat/Kalasatama_kolmioverkkomalli.pdf).​ ##Kolmioverkkomalli koko Helsingistä (2015)​ Kolmioverkkomalli koko Helsingistä (2015) -mallissa näyttäytyy kaupunki kesällä 2015. Malli on tuotettu yli 50 000 pysty- ja viistoilmakuvasta, joiden maastoerotuskyky on noin 10 cm/pikseli. Malli on ladattavissa OBJ-muotoisena karttakäyttöliittymästä [täältä](http://kartta.hel.fi/?setlanguage=en&e=25498797&n=6677912&r=32&w=*&l=Karttasarja,kaupunkitietomalli_3d_kolmioverkko_mesh_2015&o=100,100&swtab=kaikki). Malli on katseltavissa osoitteessa https://kartta.hel.fi/3d/mesh. Aineiston indeksikartan näet [täältä](https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/kaupunginkanslia/3D-malli/Karttaliite1.pdf).​ ###360° kuvat ja videot​ Vuoden 2015 kolmioverkkomallia on käytetty 360 asteen kuvien ja videoiden tekemisessä. Sekä näitä kuvia että videoita on ladattavissa tästä palvelusta. 360 asteen kuvassa katsoja voi katsella paikaltaan joka puolelle. 360 asteen videossa katsoja voi kääntää katselukulmaansa mihin suuntaan tahansa ja vaikuttaa itse siihen mitä näkee edessään videon aikana. Kuvat ja videot toimivat ainakin Samsung Gear VR -virtuaalilaseilla.​ ##3D-virtuaalimalli Munkkiniemi-Haaga-pienoismallista​ **Eliel Saarisen** rakentamasta Munkkiniemi-Haaga-pienoismallista on tehty 3D-virtuaalimalli. Virtuaalipienoismalli on ladattavissa OBJ-tiedostomuodossa. OBJ-aineisto sisältää erikseen jokaisen yksityiskohtaisuustason. Virtuaalimalli on georeferoitu ETRS-GK25-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. OBJ-tiedostojen origo löytyy kohdasta x=25490000, y=6668000 ja z=0. Kuvia mallista ja sen tuotannosta voit katsoa [täältä](https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/dokumentit/3d-virtuaalimalli_info.pdf). Malli on katseltavissa osoitteessa https://kartta.hel.fi/3d/mesh.​ ##Minecraft-Helsinki3D+ Minecraft-Helsinki3D+ kattaa koko Helsingin alueen saarineen, ja mukaan mahtui vielä osia muusta pääkaupunkiseudusta! Minecraft on suosittu ja laajalti tunnettu, kuutioihin perustuva avoin pelimaailma, jossa vain luovuus ja mielikuvitus ovat rajana. Minecraft-Helsinki3D+-mallin on luonut siviilipalvelusmies Pietari Niinimäki automatisoidusti Helsingin vuoden 2015 kolmioverkkomallin pohjalta. Minecraftatussa Helsingissä yhden kuution särmän pituus vastaa todellisuudessa yhtä metriä. Minecraft-Helsinki3D+ toimii kaikkien pelikenttänä, joten mitä rakentaisit Kauppatorille tai muualle Eteläsataman ympäristöön? Entä millainen on unelmiesi kaupunkikeidas? Kun mallin avaa ensimmäistä kertaa, pelaaja on Rautatientorilla. Mallista on saatavilla kaksi eri versiota riippuen peliversiosta: Java ja Bedrock.

HSY:n vesihuollon toiminnan perustiedot

MUOKATTU 13.10.2021
Aineisto kattaa vesilaitosyhdistyksen (VVY) tietojärjestelmään vuosittain toimitettavat vesihuoltolaitoksen toiminnan perustiedot ja niistä laskettavat tunnusluvut. ​Aineisto sisältää veden- ja jätevedenkäsittelyyn, verkostoihin, asiakaspalveluun ja energiankäyttöön liittyviä tietoja vuodesta 2010 (HSY:n perustamisesta) alkaen.

Kävely- ja pyöräilyaikavyöhykkeet pääkaupunkiseudun asemille

MUOKATTU 13.10.2021
Pääkaupunkiseudun juna- ja metroasemien ajallinen saavutettavuus kävellen sekä pyöräillen kevyenliikenteen reittejä pitkin. Saavutettavuusvyöhykkeet on laskettu 5, 10 ja 15 min aikajänteille. ​Laskenta on aloitettu asemien / laiturialueiden sisäänkäyntipisteistä. Kävelynopeudeksi on määritelty 5,2 km/h ja pyöräilynopeudeksi 14 km/h. Aineisto on tuotettu kertaluontoisesti. **[Aineiston esikatselu ja lataus HSY:n karttapalvelussa.](https://kartta.hsy.fi/?zoomLevel=3&coord=25496226.93321064_6677267.475076908&mapLayers=27+100+rasteri,170+100+Asemanseutu_5min,171+100+Asemanseutu_10min,169+100+Asemanseutu_15min,174+100+Asemanseutu_p5min,172+100+Asemanseutu_p10min,173+100+Asemanseutu_p15min&uuid=508752a1-2d1e-4011-a0f7-a96e857fff64&noSavedState=true&showIntro=false)**

Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet

MUOKATTU 30.09.2021
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet –aineisto koostuu luonnonsuojelulain nojalla tai asetuksella valtion maille tai lääninhallituksen päätöksellä yksityismaille perustetuista luonnonsuojelualueista. Aineistoon kuuluvat myös luonnontilaisina säilytettävät ja osittain luonnonmukaisesti käsiteltävät laaja-alaiset erämaa-alueet. Yksityiset suojelualueet sisältävät varsinaisten yksityisten suojelualueiden (YSA) lisäksi myös erityisesti suojeltavien lajien suojelualueet (ERA), luonnonsuojelulain luontotyypit (LTA) ja määräaikaiset suojelualueet (MRA). 1.9.2014 alkaen aineisto on tuotettu kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Muutokset päivittyvät aineistoon joka yö, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Luonnonsuojelualueaineistosta on olemassa myös erillinen INSPIRE-tietotuote, joka päivitetään kahdesti vuodessa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luonnonsuojelujaeramaaalueet.pdf The nature protected areas and wilderness reserves dataset includes nationally designated protected areas established on state owned land in accordance with the Nature Conservation Act or Nature Conservation decree, and areas established on private lands with a decision from the local Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-Centres). The dataset includes also extensive wilderness areas which are maintained in natural state and are at least partially naturally managed. The data on reserves on State-owned lands is produced by Metsähallitus. Protected sites established on private lands are digitized in ELY-Centres (by the responsibility area for Environment and natural resources). This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published. Valtion maiden suojelualueiden rajat pohjautuvat pääosin Metsähallitukselta saatuihin tietoihin. Yksityiset rauhoituspäätökset (ns. YSA alueet) on alun perin digitoitu Ympäristöministeriössä olevista päätöskartoista ja Suomen säädöskokoelmasta. Vuoden 1997 jälkeen tehdyt päätökset on digitoitu alueellisissa ympäristökeskuksissa vastaamaan digitointiajankohdan numeerisen kiinteistörajakartan (NKRK) rajoja. Joissakin ympäristökeskuksissa myös nämä vanhat päätökset on korjattu vastaamaan NKRK-aineistoa. Nykyisin aineistoa tuottaa ELY-keskusten Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. 1.9.2014 alkaen aineisto on tuotettu kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Aineisto sisältää osittain päällekkäisiä kohteita. 14.3.2017 alkaen tiedot ovat siirtyneet automaattisesti Metsähallituksesta SYKEn järjestelmään, joten aineisto on ajantasainen. Muutokset päivittyvät aineistoon joka yö, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Luonnonsuojelualueaineistosta on olemassa myös erillinen INSPIRE-tietotuote, joka päivitetään kahdesti vuodessa. Ei sisällä Ahvenanmaan tietoja. The outlines of the protection areas established on state owned lands are based on information from Metsähallitus. The protection reserves established on private lands are originally digitized from the decision maps from the Ministry of the Environment or from Finnish Statutes. Decisions made after 1997 are digitized in the ELY-Centres. They are digitized to match the borders in numeric cadastral maps. In some ELY-Centres also older decisions are digitized to match these cadastral maps. Currently the information for the dataset is produced by ELY-Centres' responsibility area for Environment and natural resources. As of September 1 2014, the dataset has been produced in Metsähallitus' SATJ data system. Dataset includes features which are partly overlapping. Dataset does not include data from autonomous Åland islands.

Uomaverkosto

MUOKATTU 30.09.2021
Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on SYKEssä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 River Network River network is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The continuous network has been created in Finnish Environment Institute (SYKE) by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are also included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. River network is dataset owned by SYKE and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by SYKE. SYKE applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. River network is developed to serve a wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on SYKEssä laadittu yhtenäinen topologisesti eheä viivamainen uomaverkosto, joka sisältää aluemaisten jokien ja järvien läpi kulkevat pseudokeskilinjat sekä pienempien jokien viivat, jotka ovat uomaverkoston varrella. Uomaverkostoon on valittu mukaan kaikki yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat virtausreitit. Yläpuolisten valuma-alueiden koon mallintamisessa on hyödynnetty MML:n 25m korkeusmallia, jonka virtausreittejä on korostettu Ranta10-aineiston avulla hydrologisen mallinnuksen tarkkuuden parantamiseksi. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. SYKEssä on korjattu mtk:ssa olevia topologiavirheitä (mm. katkeamat), jotta on saatu luotua topologisesti eheä verkosto. Alueelliset ympäristökeskukset ovat tarkistaneet mallinnetun uomaverkoston virtaussuuntien ja -reittien osalta sekä täydentäneet verkostoa vesienhoidollisesti merkittävillä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavilla uomilla. Uomille on laskettu yksilöllinen uomatunnus ja muut uomatiedot. Aineiston päivityksessä 14.9.2021 ominaisuustietotaulun sisältö on muuttunut (puuttuvat ominaisuustiedot täydennetään myöhemmin). The river network is based on the shoreline data taken from the topographic database of the National Land Survey of Finland (NLS) in the scale of 1:5 000-1:10 000. The source data is from years 2000-2008, after which the geometry data has not been updated. The topological errors of the database have been corrected by SYKE to create a river network. The river network dataset has been completed in SYKE by adding central lines through polygon rivers and lakes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². These were chosen in a hydrological modeling process using 25m DEM of NLS enhanced with Ranta10. Local ELY-centers have verified modeled river network and added river segments considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The dataset also includes spatial and physiographic values calculated for individual rivers. Data was updated on 14.9.2021. The contents of an attribute table was changed (missing attributes will be added later).

Natura2000 alueet

MUOKATTU 30.09.2021
Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700. EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin (direktiivi 92/43/ETY) mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä. Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin (direktiivi 2009/147/EY) mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle. Kohteiden suojelu perustuu Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin, kohteiden suojeluperusteista käytetään seuraavia lyhenteitä: SPA = Special Protection Areas, Lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet SAC= Special Areas of Conservation, Erityisen suojelutoimien alue luontodirektiivin mukaisesti SCI = Sites of Community Importance, Jäsenvaltion ehdotus luontodirektiivin perusteella suojeltavaksi alueeksi. Natura2000- paikkatietokanta sisältää Suomen Natura2000-verkoston kohteet sekä lisäksi syyskuussa 2016 kuultavana olleet täydennyskohteet (Ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksen täydentämisestä). Nämä täydennyskohteet on hyväksytty osaksi Suomen Natura2000 verkostoa Valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Paikkatietoaineistossa on omana tasonaan SPA- kohteet, SAC-kohteet ja SCI-kohteet. SAC-kohteet ovat geometrialtaan joko aluemaisia, viivamaisia tai molempia (ns. jokikohteet). Aineisto muodostaa myös vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen suojelualuerekisterin, kullekin Natura-kohteelle on lisätty tieto siitä, onko kohde vesipuitedirektiivin mukainen suojelualue. Aineiston kohdeluokat: Natura 2000 - SCI Manner-Suomi - Ehdotus erityisten suojelutoimien alueeksi Natura 2000 - SAC Manner-Suomi aluemaiset - Erityisten suojelutoimien alue, aluemainen Natura 2000 - SAC Manner-Suomi viivamaiset - Erityisten suojelutoimien alue, viivamainen Natura 2000 - SPA Manner-Suomi - Erityinen suojelualue Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelua on tarkoitus toteuttaa mm. luonnonsuojelulain, erämaalain, ulkoilulain, maa-aineslain, koskiensuojelulain, vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto kuvaa Suomen Natura2000 verkoston alueet. Aineiston avulla on tuotettu virallisten päätösasiakirjojen kartat. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/natura.pdf http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet Natura 2000 areas The European Union (EU) is seeking to ensure biodiversity by conserving natural habitats and wild fauna and flora in the territory of the Member States. One of the most important means towards this goal is the establishment of the Natura 2000 protected area network under the Habitats Directive. Natura 2000 network ensures the conservation of biotopes and habitats of species requiring designation of Special Areas of Conservation listed in the Annexes of the Habitat's Directive. Each EU Member State prepares a national list of proposed Sites of Community Importance (SCIs) for the European Commission. Criteria for the selection of these sites are included in the Annex III of the Habitat Directive. European Commission screens the proposed lists with help from the European Topic Centre for Biological Diversity (ETC-BD) of the EEA and Member States, to assess the quality and completeness of the information. The final decision of the proposed areas is done by the Council of the European Union or by the European Commission. Besides the SCIs the Natura 2000 network includes Special Areas of Conservation (SPAs) listed in the Birds Directive. The SPA areas are selected and announced to the Commission by the Member States. The conservation of protection sites belonging to the Natura 2000 network is implemented in accordance to the Nature Conservation Act, Outdoor Recreation Act, Land Extraction Act, Rapid Protection Act, Water Act and Environmental Protection Act. The protection of the sites is based on the EU Nature and Birds Directives. The following acronyms are used for the sites: SPA = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Bird Directive SAC = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Nature Directive SCI = Sites of Community Importance, areas protected accordance to the Nature Directive. Dataset covers all Natura areas included in the Reclamation of the Government. Natura areas located in Ahvenanmaa are not included. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published. Ensimmäinen Natura2000-paikkatietoaineisto julkaistiin vuonna 1998 ja se sisälsi 20.8.1998 tehdyn valtioneuvoston päätöksen mukaiset kohteet. Aineistoa on sen jälkeen muokattu ja täydennetty uusien päätösten mukaiseksi. Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotukseen sisältyvistä alueista 20.8.1998 ja täydensi päätöstä 25.3.1999 Espoon kohteiden osalta. EU-komission pyynnöstä ehdotusta täydennettiin myös valtioneuvoston päätöksellä 8.5.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi palauttamista alueista valtioneuvosto teki päätöksen 22.1.2004. Lisäksi valtioneuvosto päätti Natura-verkoston täydentämisestä 2.6.2005. Valtioneuvosto tarkisti 23.11.2006 Kesonsuon-Syväysjoen Natura-alueen suojeluperusteita. Natura-verkoston täydentämisestä valtioneuvosto teki päätöksen 1.3.2012. Ympäristöministeriön asetuksella (354/2015) Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden luettelosta on nimetty Euroopan komission hyväksymät verkostoon kuuluvat alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Aineistossa on mukana myös kohteita, joita Suomi ehdottaa uusiksi täydennyskohteiksi Natura2000verkostoon. Nämä täydennyskohteita koskeva kuuleminen järjestettiin syyskuussa 2016. Ja ne hyväksyttiin osaksi Suomen Natura2000 verkostoa valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Täydennyskohteet voivat olla joko SCI tai SPA-alueissa ja kohteiden lisätietokentässä on maininta tästä. Natura-alueet paikkatietoaineisto on alunperin tuotettu alueellisissa ympäristökeskuksissa digitoimalla alueiden rajaukset kuvaruudulla. Tausta-aineistona on pääasiassa käytetty kulloinkin saatavilla olevia peruskarttoja. Ensimmäiset rajaukset tehtiin vuosina 1996-1997. Tämän jälkeen aineistoja on täydennetty vuosina 1999, 2002, 2004, 2006 ja 2012. Aineiston avulla on tuotettu mm. ns. kuulemiskartat (mittakaavassa 1: 20 000 – 1: 50 000) kuntien ilmoitustauluille sekä valtioneuvoston päätösasiakirjoihin liitetyt ns. A4- kohdekartat. Nämä alueiden rajauskartat on toimitettu paperisina myös EUlle. Paperiset kartat ovat lainvoimaiset ja sitovat, kun taas digitaalisella aineistolla ei ole vastaavaa statusta. Digitaalista aineistoa ei ole päivitetty vastaamaan uudempia peruskarttoja. Rajauksia ei ole myöskään täsmennetty kiinteistörajoihin kokonaisuudessaan, mutta muutamia korjauksia on tehty. Natura 2000 dataset has been digitized from the screen based on the available topographic base maps. Digitization has been done by Regional Environment Centres. First delineations were done during 1996-1997. After this the Natura 2000 network has been amended on 1999, 2002, 2004, 2006, 2012 and 2018. The dataset was used for production of maps for administrative hearing (in scales 1:20000 – 1:50000) for the counties notice boards as well as decision documents for the Council of Ministers. These decision maps with area delineations were delivered to the EU in a paper form, since the paper map document is legally binding unlike the digital map. Digital dataset has not been updated to match recent base maps and the protection area boundaries are not aligned with the property boundaries of the cadastral maps.

Tarjoa dataa käyttöön

Tuottaako organisaatiosi dataa, joka olisi hyödyllistä tai mielenkiintoista muillekin? Saat kauttamme sekä opastusta että jakelukanavan tietoaineistoillesi.

Käyttösovellukset

Clousby — Löydä minkä tahansa kadun lähimmät palvelut

tammikuu 25, 2021

Kun matkustat tai muutat uudelle alueelle, lähimpien palvelujen etsiminen voi olla hankalaa ja hidasta. Clousby-sovelluksella voit hakea osoitteen perusteella lähimmät palvelut nopeasti ja vaivattomasti.

AINEISTO 1 — OSOITTEET Sovellukseen luettiin osoitteet hyödyntämällä aineistoa Suomen rakennusten osoitteista, postinumeroista ja WGS84-koordinaateista. Koska aineisto ei sisältänyt tietoa paikkakunnista, paikkakunnat haettiin postinumeron avulla Googlen Geocoding-rajapinnasta (https://developers.google.com/maps/documentation/geocoding/overview). Paikkakuntien osalta kehitystyö on vielä kesken.

AINEISTO 2 — PALVELUT Sovelluksen palvelut haettiin avoimesta lähteestä osoitteesta http://download.geofabrik.de/europe/finland.html, joka on OpenStreetMap.org-tietokannasta koostettu poiminta Suomen palveluista.

SUODATUS Molempiin aineistoihin sovellettiin omavalintaista suodatusta. Suodatuksen tavoitteena oli siistiä aineistosta pois tarpeeton data kuten (1) osoitteet, joissa ei ollut katua tai tietä, (2) palveluita, joissa ei ollut nimeä ja (3) palvelut, jotka eivät olleet merkityksellisiä käyttötarkoituksen kannalta.

Aineistoille tehtiin suodatusta kahdessa eri vaiheessa: (1) kun raaka-aineisto tallennettiin tietokantaan ja (2) muokkaamalla tietokantaa. Tämä ratkaisu tuntui luontevalta, koska raaka-aineiston tallentamisessa voitiin hyödyntää ns. "tyhmää" suodatusta, kun taas tietokannan käsittelyssä voitiin hyödyntää tietokannan omia toimintoja.

Alkuperäisessä aineistossa 1 osoitteita oli reilu 3,6 miljoonaa kappaletta, kun Clousby-sovelluksen kannalta hyödyllisiä osoitteita jäi lopulta hieman alle 2 miljoonaa kappaletta. Uniikkeja postinumeroita Clousby-sovelluksesta löytyy 3 147 kappaletta (alkuperäistä määrää ei tarkistettu).

TEKNINEN TOTEUTUS Jokaiselle osoitteelle luotiin uniikki slug-tietokenttä, johon tallennettiin katu, talonumero ja postinumero (esim. "yliopistonkatu-2-20100"). Slug-tietokenttä mahdollisti jokaiselle osoitteelle oman "etusivun", jonne kerättiin tietoa ko. osoitetta lähinnä olevista palveluista (esim. https://clousby.com/fi/kadut/yliopistonkatu-2-20100)

Palvelut haetaan dynaamisesti osoitteiden ja palvelujen koordinaattien perusteella. Yksinkertaisesti sanottuna tietokannalta kysytään seuraavaa: "Hae osoitteen Yliopistonkatu 1 20100 koordinaateilla palvelut enintään 1 000 metrin etäisyydellä palvelut, ja järjestä ne etäisyyden perusteella alkaen lähimmästä". Tämän jälkeen palvelut ryhmitellään sopiviin kategorioihin ja näytetään osoitteen omalla sivulla.

TYÖKALUT

Docker 20.10.2 Docker Compose 1.27.4 Ruby 2.7.2 Ruby on Rails 5.2.4.4 PostgreSQL 11.2 PostGIS 2.5.2