Avoindata.fi

Suomen kaikki avoin data yhdestä paikasta.

1756

Tietoaineistoa

Näytä kaikki →

781

Tuottajaa

Näytä kaikki →

65

Käyttösovellusta

Näytä kaikki →

Tietoaineistot

Helsingin seudun asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan 31.12.2003-

MUOKATTU 29.10.2020
Helsingin seudun asunnot talotyypin, hallintaperusteen ja käytössäolotilanteen mukaan 31.12.2003 alkaen. Aineisto sisältää asuntojen lukumäärän talotyypin, hallintaperusteen ja äytössäolotilanteen mukaan 31.12. ##Aluerajat Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti. Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu, Uusimaa ja Suomi. Aluejako vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2007 lukuja tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. ##Kohdejoukko ja rajaus Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia huoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2. ##Luokitukset TALOTYYPPI: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan neljään luokkaan. Erilliset pientalot sisältää 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot). Rivi- ja ketjutalot sisältää asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostalot sisältää vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Muu tai tuntematon talotyyppi sisältää mm. liike- ja toimistorakennuksissa olevat asunnot sekä rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. HALLINTAPERUSTE: Asunnot ryhmitellään tilastossa hallintaperusteen mukaan seuraavasti: asunnon haltija omistaa talon, asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet, aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto, asumisoikeusasunto ja muu (esim. syytinki, sukulaisuus) tai tuntematon hallintaperuste. Vuodesta 2009 alkaen arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa on huomioitu rajoituksista vapautuneet asunnot, mikä vaikuttaa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrään vähentävästi ja vapaarahoitteisten (muu) vuokra-asuntojen määrään lisäävästi. Omistusasuntojen lukumäärään aravarajoituksista vapautuneilla asunnoilla ei ole vaikutusta. Aravavuokra-asunnoista Ahvenanmaalla ei ole tietoa 2009. Rakennus- asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä on uudistettu tilastovuodesta 2005 lähtien. Rakennuksen omistajan tietoa on uudessa tuotantojärjestelmässä priorisoitu muuttoilmoitukselta tulevaan hallintaperustetietoon nähden. Tämä vaikutus näkyy vuoden 2005 tilastossa etenkin luokkien Muu vuokra-asunto (eli muu kuin arava- ja korkotukivuokra-asunto) ja Omistaa talon lukumäärissä. Toisin sanoen osa asuntojen hallintaperusteen vuosimuutoksesta johtuu tarkemmista käsittelysäännöistä, ei todellisesta muutoksesta. Luokassa Muu vuokra-asunto on vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä vuoden 2005 tilastossa noin 24 700 asuntoa vähemmän kuin mitä se olisi ollut aikaisemman käsittelyn mukaan (nämä asunnot on päätelty nyt siis luokkaan 'Omistaa talon'). Muu tai tuntematon hallintaperuste sisältää mm. vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot, joita on koko maan tasolla yli 200 000 asuntoa. Hallintaperustetieto saadaan pääosin vain asutuille asunnoille. Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. KÄYTÖSSÄOLOTILANNE: Asunnot ryhmitellään vakinaisesti asuttuihin asuntoihin ja ei vakinaisessa asuinkäytössä oleviin asuntoihin.

Helsingin seudun työllinen työvoima toimialaluokitus (TOL) 2008 mukaan

MUOKATTU 29.10.2020
Helsingin seudun työllinen työvoima toimialan (TOL 2008), sukupuolen ja iän mukaan 31.12.2007 alkaen. ##Aluerajat Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Lisäksi löytyy koko maan tieto. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. ##Kohdejoukko ja rajaus Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Henkilön toimiala määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman toimialan ammatistaan riippumatta. Toimialaluokitus on Tilastokeskuksen julkaisun Toimialaluokitus (TOL) 2008 mukainen.

Helsingin seudun työllinen työvoima vanhan elinkeinoluokituksen mukaan 1980-87

MUOKATTU 29.10.2020
Helsingin seudun työllinen työvoima vanhan elinkeinoluokituksen mukaan 31.12.1980-1987. ##Aluerajat Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kahdeksan kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo Tuusula ja Vihti. Lisäksi löytyy koko maan tieto. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. ##Kohdejoukko ja rajaus Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Henkilön toimiala määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman toimialan ammatistaan riippumatta. Toimialaluokitus on Tilastokeskuksen vanhan elinkeinoluokituksen mukainen.

Seurantatiedot riistakannoista

MUOKATTU 29.10.2020
Koosteet keskeisimpien riistalajien levinneisyydestä Riistaeläinten runsaudenseuranta on riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteistoimintaa. Eri riistaeläinryhmille on kehitetty omat seurantaohjelmansa. Metsäriistaa seurataan riistakolmiolaskennan avulla. Tässä aineistossa keskeisimpien riistanisäkäslajien levinneisyyttä kuvataan riistakolmioiden talvi- laskentatulosten pohjalta tuotetuilla levinneisyyttä esittävillä 6-vuotisjakson koosteilla. Koosteet kuvaavat yksittäistä vuotta luotettavammin kunkin lajin levinneisyyttä. Levinneisyys esitetään 100x100 km ruuduissa, jotka saavat arvokseen lajin suhteellista runsautta kuvaavan indeksin. Aineistossa ei ole mukana niitä riistalajeja, joiden levinneisyyden ja esiintymisen seuranta perustuvat muihin kuin riistakolmioaineistoihin. Kyseisten lajien esiintymistiedot julkaistaan vuosittain tai seurantajaksoittain muuta kautta (mm. kanta-arviot; riistahavainnot.fi- sivusto; Luontodirektiivi- ja Lintudirektiiviraportointi). Lisätietoja riistaeläinten runsaudenseurannasta: riistakolmiot.fi

Luken INSPIRE tiedostolatauspalvelu (Atom)

MUOKATTU 29.10.2020
Luken INSPIRE tiedostolatauspalvelu (Atom) on Atom-syöte, jonka kautta on saatavilla Luken INSPIRE-direktiivin liitteisiin II ja III kuluvia tietotuotteita. Palvelu perustuu Luken Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa (https://kartta.luke.fi) sekä OpenData -palvelussa (https://opendata.luke.fi/) ladattavana oleviin paikkatietoaineistoihin. Aineistoja hallinnoi Luke. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Aineistot kuuluvat Luken avoimiin aineistoihin.

INSPIRE dataset: Instrument Approach Procedure

MUOKATTU 28.10.2020
A series of predetermined manoeuvres by reference to flight instruments with specified protection from obstacles from the initial approach fix, or where applicable, from the beginning of a defined arrival route to a point from which a landing can be completed and thereafter, if a landing is not completed, to a position at which holding or en route obstacle clearance criteria apply.

Tarjoa dataa käyttöön

Tuottaako organisaatiosi dataa, joka olisi hyödyllistä tai mielenkiintoista muillekin? Saat kauttamme sekä opastusta että jakelukanavan tietoaineistoillesi.

Käyttösovellukset