**[FI]** Satelliittikuvilta seurataan Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoalaa päivittäin Terra satelliitin MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) -instrumentin aineistoa hyödyntäen. Pohjoisimmilta alueilta ei saada tietoa lumipeitteestä kaamosaikaan vähäisen valon vuoksi. Myös pilvet estävät näkyvyyden maan pinnalle ja lumenpeittoala saadaan vain pilvettömiltä alueilta. Lumikartta kertoo 500 metrin pikselikoossa lumen peittämän alueen prosentteina pikselin pinta-alasta. Lumen peittoalatieto saadaan SYKEssä kehitetyn SCAmod -menetelmän ^1)^ avulla. SCAmod perustuu reflektanssimalliin, jossa satelliitin vihreän valon alueelta mittaama heijastussuhde eli reflektanssi kohteesta ilmaistaan lumenpeittoalan ja mahdollisesti maanpintaa peittävän puuston latvuksen läpäisevyyden eli transmissiivisyyden funktiona. Reflektanssimallin muoto perustuu 0.asteen säteilynkuljetusyhtälöön ^2)^, jossa huomioidaan auringon säteilyn kulku metsän läpi kahdesti; matkallaan alas se sekä vaimenee että osittain heijastuu puustosta, osa siitä pääsee maan pinnalle ja heijastuu siitä satelliitin suuntaan, jälleen matkallaan vaimentuen toisen kerran. satelliitin mittaamasta takaisin palanneesta säteilystä saadaan mallin avulla siten "lumi maan pinnalla" -tieto. Tämä lähestymistapa mahdollistaa melko tiheidenkin metsien tapauksessa maan pinnan lumenpeittoprosentin estimoinnin. Kuitenkin metsät ovat heijastus ja vaimennusominaisuuksiltaan niin monimutkaisia, että lumenpeittoala tieto varsinkin tiheiden metsien tapauksessa on epätarkempaa kuin metsättömien alueiden tapauksessa. Aineisto koostuu vuodesta 2014 alkaen tehdyistä päivittäisistä lumenpeittoala tulkinnoista. Aineisto julkaistaan myös [Copenicus Cryoland-palvelussa](http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/), osana Copernicus Land monitoring Services – kokonaisuutta, joka on tältä osin suoraa jatkumoa EU:n FP7-CryoLand projektin tuloksena syntyneestä palvelusta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). *** **[EN]** SYKE monitors daily Fractional Snow Cover (FSC) over Northern and Central Europe from Terra/MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) data. Although service is running throughout the year, the northernmost areas are not mapped due to the polar darkness during deep winter season. Another factor preventing the information is cloud cover, which obstructs the view from satellite sensor to the surface of the earth. Hence cloudy pixels are masked in the FSC-products. FSC map provides information of the percentage of snow-covered ground of the total pixel area, which is 500m × 500m. FSC is derived using the SCAmod method developed at SYKE ^1)^. SCAmod is based on a reflectance model which expresses the observed reflectance as a function of FSC and forest canopy transmissivity. Reflectances of snow, snow-free ground and forest canopy serve a model parameters. The reflectance model originates from the zerotth order radiative transfer model, where solar irradiation is attenuated twice in its way trough the forest canopy, while part of it is reflected by the canopy and part is reflected by the ground surface, either snow or snow-free ^2)^ . The inversion of the reflectance model gives the FSC from the reflected signal measured at satellite level. As the reflectance model includes the effect of forest into the reflected radiation, the gained information is specifically FSC on the ground, in contrast to viewable FSC where snow only on the canopy is estimated. The SCAmod approach enables the estimation of FSC also in the case of dense forests, although its accuracy is the lower the denser the forest. SYKE FSC database comprises daily FSC maps from year 2014 onwards. The products are also available through [Copernicus Service CryoLand](http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/) as a part of Copernicus Land Monitoring Service portfolio. The current service was originally developed in the EU FP7-project CryoLand. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) *** ## Viitteet / References 1) Metsämäki, S., Anttila, S., Huttunen, M., Vepsäläinen, J. (2005). [A feasible method for fractional snow cover mapping in boreal zone based on a reflectance model.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2004.11.013) Remote Sensing of Environment, Vol. 95 (1):77-95. 2) Sari Metsämäki (2013): [A fractional snow cover mapping method for optical remote sensing data, applicable to continental scale.](http://kirjasto.ymparisto.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=155054&SQS=1:SYEN:1:0:5:15::HTML&PL=0 ) Monographs of the Boreal Environment Research, ISSN 1239-1875 ; 43 ISBN 978-952-11-4201-7 (print); 978-952-11-4202-4 (pdf) Helsinki : Suomen ympäristökeskus, 2013. 3) Metsämäki, S., Mattila, O.-P., Pulliainen, J., Niemi, K., Luojus, K., Böttcher, K. (2012). [An optical reflectance model-based method for fractional snow cover mapping applicable to continental scale.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2012.04.010) Remote Sensing of Environment, 123, 508-521. *** **WMS-palvelin / WMS service endpoint**: https://geoserver2.ymparisto.fi/geoserver/eo/wms **WMS-taso / WMS layer**: EO_FSC Aineistoa on tuotettu vuodesta 2014 alkaen TARKKA -palveluun.

Aineisto sisältää Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat. Aineiston on tuottanut Pohjois-Savon liitto. Maakuntakaavat ja niiden virallistamis- eli tulkitsemismittakaavat sekä vahvistamispäivämäärät: Kuopion seudun maakuntakaava (1:100 000, 3.7.2008) Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (1:100 000, 27.11.2008) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (1:200 000, 7.12.2011) Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (1:200 000, 15.1.2014) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (1:200 000, 1.6.2016) Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 (1. vaihe) (1:200 000, 19.11.2018) Lisätietoja: suunnittelija Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen@pohjois-savo.fi.

Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Pohjois-Karjalassa. Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista alueidenkäyttöä maakunnassa. Maakuntakaava myös havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja sovittaa niitä yhteen niin maakunnallisten kuin paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavayhdistelmä pitää sisällään voimassa olevan maakuntakaavatilanteen Pohjois-Karjalasta eli Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 kaava-aineiston sekä 3.vaihemaakuntakaavasta voimaan jääneet tuulivoima-alueet. Muut vaihemaakuntakaavat on Pohjois-Karjalassa kumottu. Paikkatietoaineisto muodostuu maakuntakaavan aluevarauksista, osa-alueista, kohteista ja viivoista. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.9.2020. Pohjois-Karjalan 3.vaihemaakuntakaava (voimassa vain tuulivoima-alueiden osalta) on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Pohjois-Karjalan maakuntakaava on esitetty mittakaavassa 1:200 000.

Väestötietojärjestelmästä on poimittu erilliset etunimiä ja sukunimiä koskevat nimiluettelot ja nimien kappalemääräiset esiintymät väestötietojärjestelmässä. Tietosuojasyistä etunimiä, joita on alle viisi kappaletta ja sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä. Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet esiintymien lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Nimiaineistot on muodostettu suomalaisten voimassaolevien nimien pohjalta, joten niissä on huomioitu väestötietojärjestelmään rekisteröityjen elossa olevien Suomessa tai ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten nimistö. Ulkomaiden kansalaisten, kuolleiden henkilöiden nimiä tai henkilöiden entisiä nimiä ei ole huomioitu. Välinimet on laskettu aineistossa etunimiksi, samoin erisnimen sisältävät patronyymit ja matronyymit kuten Matinpoika tai Maijantytär. Sen sijaan patronyymejä, jotka ainoastaan viittaavat toiseen erisnimeen olematta itse erisnimiä kuten ibn, bin, ben ei ole aineistossa lueteltu. Nimen kirjoitusasusta riippuen mm. nimen vokaalipaino voi olla eri kohdassa. Nämä painotukset ovat näkyvillä aineistossa, jolloin esim. Viren ja Virén esiintyvät aineistossa omina niminään. Myös avioliiton kautta syntyneet yhdistelmänimet, esim. Korhonen-Virtanen, esiintyvät aineistossa tässä yhdistelmämuodossa, mikäli niitä on yli 20 kappaletta. Nimiaineistot on poimittu 5.2.2021. Nimiaineistot ovat Microsoft Excel-tiedostomuodossa. Etunimien lukumäärät lajittelun mukaan on esitetty eri välilehdillä.

Vaalikoneessa on mukana 1855 ehdokkaan vastaukset. Avoimen datan saa käyttöönsä CSV-taulukkona oheisesta linkistä tai rajapinnan kautta. CSV-taulukon tietoja pystyy tarkastelemaan millä tahansa taulukkolaskentaohjelmalla. Rajapinnan käyttö vaatii API-avaimen, jonka saa käyttöohjeineen laittamalla sähköpostia osoitteeseen vaalikone.tuki@yle.fi. Vaalikonedata julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että vaalikoneen vastaustietoja saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnettäessä linkitetään selvästi joko tähän artikkeliin http://yle.fi/uutiset/yle_julkaisee_vaalikoneen_vastaukset_avoimena_datana/7869597 tai Yle Uutisten etusivulle. Vaalikoneeseen vastaaminen on päättynyt. Vaalikoneen julkaisun jälkeen joillekin ehdokkaille on harkinnan mukaan annettu lisäaikaa vastaamiseen. Yksi on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka sai vastata vaalikoneeseen vielä maanantaina poikansa kuoleman vuoksi. Vaalikonedata sisältää myös niiden ehdokkaiden nimet, jotka eivät vastanneet vaalikoneen kysymyksiin mutta jotka osallistuivat Ylen Vaaligalleria-tenttiin.

**Miten aineisto on koottu?** MOT:n määritelmä yritystuista on peräisin TEM:n omasta Yritystukiselvityksestä (7/2012). Aineistoon on yhdistetty ne TEM:n, Tekesin, Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston, Energiamarkkinaviraston ja Maan- ja metsätalousministeriön suorat yritystuet, jotka lain mukaan ovat julkisia. Tietokannasta on olemassa myös päivitetty versio MOT yritystuet 2010-2016. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mot-yritystukiaineisto-2010-2016 **Mitä Yleisradion MOT:n yritystukiaineisto sisältää?** Aineistoon on koottu yhteen tiedot eri yritystukien maksatuksista useiden vuosien ajalta. Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain. Summat kuvaavat rahaa, joka on todellisuudessa siirtynyt yritysten tileille. Huomaa, että eri tukimuotojen aikasarjat ovat hiukan eri mittaisia. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat kaikki tärkeimmät tuet, joten vertailu antaa luotettavan kuvan tukien kehityksestä. *Tarkempi erittely eri tukimuodoista ja aikasarjojen pituuksista sekä muuta lisätietoja ja ohjeita liitteenä.*