Avoindata.fi

All finsk öppna data på en portal.

1869

Datamängder

Visa alla →

781

Organisationer

Visa alla →

73

Applikationer

Visa alla →

Datamängder

Stängsel

MODIFIERAD 23.06.2021
Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tällä tietolajilla ilmoitetaan aidalla varustettu tieosuus. Aidoista inventoidaan tyyppi ja materiaali.

400 V utloppscentral

MODIFIERAD 23.06.2021
Aineisto sisältää 400 V pistorasiakeskukset seisontaraiteilla tai muulla rautatiealueella. Pistorasiakeskuksia käytetään kaluston lämmitykseen ja kunnossapitoon. Pistorasiakeskuksista ilmoitetaan tunnus, suurin saatavilla oleva jännite, suurin saatavilla oleva virta, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijainti arvio. 400 V pistorasiakeskukset kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

1500 V uppvärmningsanslutning

MODIFIERAD 23.06.2021
Lämmitysliitäntä on 1500 V sähköliitäntä, jonka avulla voidaan lämmittää henkilömatkustajavaunuja. 1500 V:n lämmitysliitännästä ilmoitetaan tunnus, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijainti arvio. 1500 V:n lämmitysliitännät kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoala 2014 alkaen / Fractional Snow Cover for the Northern and Central Europe since 2014

MODIFIERAD 19.06.2021
**[FI]** Satelliittikuvilta seurataan Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoalaa päivittäin Terra satelliitin MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) -instrumentin aineistoa hyödyntäen. Pohjoisimmilta alueilta ei saada tietoa lumipeitteestä kaamosaikaan vähäisen valon vuoksi. Myös pilvet estävät näkyvyyden maan pinnalle ja lumenpeittoala saadaan vain pilvettömiltä alueilta. Lumikartta kertoo 500 metrin pikselikoossa lumen peittämän alueen prosentteina pikselin pinta-alasta. Lumen peittoalatieto saadaan SYKEssä kehitetyn SCAmod -menetelmän ^1)^ avulla. SCAmod perustuu reflektanssimalliin, jossa satelliitin vihreän valon alueelta mittaama heijastussuhde eli reflektanssi kohteesta ilmaistaan lumenpeittoalan ja mahdollisesti maanpintaa peittävän puuston latvuksen läpäisevyyden eli transmissiivisyyden funktiona. Reflektanssimallin muoto perustuu 0.asteen säteilynkuljetusyhtälöön ^2)^, jossa huomioidaan auringon säteilyn kulku metsän läpi kahdesti; matkallaan alas se sekä vaimenee että osittain heijastuu puustosta, osa siitä pääsee maan pinnalle ja heijastuu siitä satelliitin suuntaan, jälleen matkallaan vaimentuen toisen kerran. satelliitin mittaamasta takaisin palanneesta säteilystä saadaan mallin avulla siten "lumi maan pinnalla" -tieto. Tämä lähestymistapa mahdollistaa melko tiheidenkin metsien tapauksessa maan pinnan lumenpeittoprosentin estimoinnin. Kuitenkin metsät ovat heijastus ja vaimennusominaisuuksiltaan niin monimutkaisia, että lumenpeittoala tieto varsinkin tiheiden metsien tapauksessa on epätarkempaa kuin metsättömien alueiden tapauksessa. Aineisto koostuu vuodesta 2014 alkaen tehdyistä päivittäisistä lumenpeittoala tulkinnoista. Aineisto julkaistaan myös [Copenicus Cryoland-palvelussa](http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/), osana Copernicus Land monitoring Services – kokonaisuutta, joka on tältä osin suoraa jatkumoa EU:n FP7-CryoLand projektin tuloksena syntyneestä palvelusta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). *** **[EN]** SYKE monitors daily Fractional Snow Cover (FSC) over Northern and Central Europe from Terra/MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) data. Although service is running throughout the year, the northernmost areas are not mapped due to the polar darkness during deep winter season. Another factor preventing the information is cloud cover, which obstructs the view from satellite sensor to the surface of the earth. Hence cloudy pixels are masked in the FSC-products. FSC map provides information of the percentage of snow-covered ground of the total pixel area, which is 500m × 500m. FSC is derived using the SCAmod method developed at SYKE ^1)^. SCAmod is based on a reflectance model which expresses the observed reflectance as a function of FSC and forest canopy transmissivity. Reflectances of snow, snow-free ground and forest canopy serve a model parameters. The reflectance model originates from the zerotth order radiative transfer model, where solar irradiation is attenuated twice in its way trough the forest canopy, while part of it is reflected by the canopy and part is reflected by the ground surface, either snow or snow-free ^2)^ . The inversion of the reflectance model gives the FSC from the reflected signal measured at satellite level. As the reflectance model includes the effect of forest into the reflected radiation, the gained information is specifically FSC on the ground, in contrast to viewable FSC where snow only on the canopy is estimated. The SCAmod approach enables the estimation of FSC also in the case of dense forests, although its accuracy is the lower the denser the forest. SYKE FSC database comprises daily FSC maps from year 2014 onwards. The products are also available through [Copernicus Service CryoLand](http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/) as a part of Copernicus Land Monitoring Service portfolio. The current service was originally developed in the EU FP7-project CryoLand. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) *** ## Viitteet / References 1) Metsämäki, S., Anttila, S., Huttunen, M., Vepsäläinen, J. (2005). [A feasible method for fractional snow cover mapping in boreal zone based on a reflectance model.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2004.11.013) Remote Sensing of Environment, Vol. 95 (1):77-95. 2) Sari Metsämäki (2013): [A fractional snow cover mapping method for optical remote sensing data, applicable to continental scale.](http://kirjasto.ymparisto.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=155054&SQS=1:SYEN:1:0:5:15::HTML&PL=0 ) Monographs of the Boreal Environment Research, ISSN 1239-1875 ; 43 ISBN 978-952-11-4201-7 (print); 978-952-11-4202-4 (pdf) Helsinki : Suomen ympäristökeskus, 2013. 3) Metsämäki, S., Mattila, O.-P., Pulliainen, J., Niemi, K., Luojus, K., Böttcher, K. (2012). [An optical reflectance model-based method for fractional snow cover mapping applicable to continental scale.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2012.04.010) Remote Sensing of Environment, 123, 508-521. *** **WMS-palvelin / WMS service endpoint**: https://geoserver2.ymparisto.fi/geoserver/eo/wms **WMS-taso / WMS layer**: EO_FSC Aineistoa on tuotettu vuodesta 2014 alkaen TARKKA -palveluun.

Pohjois-Savon voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä

MODIFIERAD 07.06.2021
Aineisto sisältää Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat. Aineiston on tuottanut Pohjois-Savon liitto. Maakuntakaavat ja niiden virallistamis- eli tulkitsemismittakaavat sekä vahvistamispäivämäärät: Kuopion seudun maakuntakaava (1:100 000, 3.7.2008) Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (1:100 000, 27.11.2008) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (1:200 000, 7.12.2011) Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (1:200 000, 15.1.2014) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (1:200 000, 1.6.2016) Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 (1. vaihe) (1:200 000, 19.11.2018) Lisätietoja: suunnittelija Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen@pohjois-savo.fi.

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 yhtenäisessä tietomallissa (HAME)

MODIFIERAD 07.06.2021
Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Pohjois-Karjalassa. Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista alueidenkäyttöä maakunnassa. Maakuntakaava myös havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja sovittaa niitä yhteen niin maakunnallisten kuin paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavayhdistelmä pitää sisällään voimassa olevan maakuntakaavatilanteen Pohjois-Karjalasta eli Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 kaava-aineiston sekä 3.vaihemaakuntakaavasta voimaan jääneet tuulivoima-alueet. Muut vaihemaakuntakaavat on Pohjois-Karjalassa kumottu. Paikkatietoaineisto muodostuu maakuntakaavan aluevarauksista, osa-alueista, kohteista ja viivoista. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.9.2020. Pohjois-Karjalan 3.vaihemaakuntakaava (voimassa vain tuulivoima-alueiden osalta) on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Pohjois-Karjalan maakuntakaava on esitetty mittakaavassa 1:200 000.

Dela med dig av öppna data

Producerar din organisation data som kan vara till nytta eller vara av intresse för andra? Vi erbjuder en plattform för att distribuera dina datamängder.