Datamängder

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden sameutta pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Sameus tulkitaan satelliitti-instrumenttien havainnoista Suomen...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden sameutta pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Sameushavainnoissa näkyy usein luonnollista vaihtelua, kuten jokien...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää vedessä. Se on...

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy mm....

[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen arvioiminen liittyy mm....

[FI] Vuosittainen kooste Itämeren avomerialueen pintalevälauttahavainnoista yhdistetään kesäkauden päivittäisistä pintalevähavainnoista, tämä kuvaus kattaa vuosien 2003-2011 aineistot. Pintalevälautoista tehdään...

[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan sulan veden aikaan huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan syanobakteerien...

[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa aineistot vuodesta 2017 eteenpäin. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen...

[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa vuodet 2012–2016. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen tulkintakartta, joka kuvaa...

[FI] Satelliittihavainnoista havaittu kokonaisfosfori toimii täydentävä tekijänä Suomen rannikkovesien ekologisessa luokittelussa vesipuitedirektiivin (VPD) mukaisesti, erityisesti kun maastomittauksista saatu data on...

[FI] Itämeren alueen ja erityisesti Suomea ympäröivien merialueiden pintalevälauttoja kuvaava neliluokkainen tulkintakartta. Tulkintakartta kuvaa todennäköisyyttä, että tietyllä alueella esiintyy pintalevää. Kartan...

[FI] Itämeren alueen ja erityisesti Suomea ympäröivien merialueiden pintalevälauttoja kuvaava neliluokkainen tulkintakartta. Tulkintakartta kuvaa todennäköisyyttä, että tietyllä alueella esiintyy pintalevää. Kartan...

[FI] Satelliittikuvilta seurataan Itämeren veden sameutta jäättömiltä ja pilvettömiltä alueilta huhtikuusta lokakuuhun. Veden sameus koostuu vedessä olevista pienistä hiukkasista (kasviplankton, mineraalit tai kuollut...

[FI] Vuosittainen sameuskooste tehdään kaikista kesäkauden havainnoista, jotka on saatu Sentinel-2-satelliittien MSI-instrumenttien sameushavainnoista. Havainnoista lasketaan mediaanisameus pikselikohtaisesti....

[FI] Suomen ympäristökeskuksen ja Tukholman yliopiston Blue Carbon Habitats*-hankkeessa tuotettiin vuonna 2021 Suomen rannikolta sekä Ruotsin kahdelta pilottialueelta vesikasvillisuuden peittokartta, jolla pyritiin...

[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan. A-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan syanobakteerien määrää. Se on myös keskeinen tekijä veden...

[FI] Satelliittikuvilta seurataan Itämeren veden a-klorofyllipitoisuutta (ug/l) jäättömiltä ja pilvettömiltä alueilta huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofyllin avulla voidaan arvioida levän määrää vedessä. Se on myös...