Miksi avata dataa?

Datan avaaminen onnistuu parhaiten, kun sinulla ja organisaatiollasi on selkeä näkemys siitä, miksi, kenelle ja missä muodossa dataa aiotaan avata. Jos selvää käsitystä näistä ei ole, kannattaa datan avaamisprosessi aloittaa kartoittamalla organisaatiosi syyt avata dataa, mahdollinen avattava data sekä kohdeyleisö. Muista, että onnistunut datan avaus toteutetaan yhteistyössä sen hyödyntäjien kanssa.

Informaatio on yhteiskunnan tärkein raaka-aine, ja yhteiskuntamme toiminta perustuukin yhä enemmän tiedon luomiseen ja hyödyntämiseen. Datan avaaminen kaikkien käyttöön edistää taloudellista kasvua ja innovaatioiden kehittämistä. Euroopassa suurin informaation tuottaja on julkinen sektori. Viimeisen 10 vuoden aikana tietojen avaamisesta on hyötynyt eniten sen tuottaja itse. Datan avaaminen on tehostanut organisaation omaa toimintaa merkittävästi, ja datan arvo on ymmärretty paremmin.

Esimerkki: Avoin data päätöksenteon tukena

Kelalla on paljon suomalaisten hyvinvointia ja toimeentuloa kuvaavaa dataa, mutta melko pieni määrä virkamiehiä analysoimassa tietoja päätöksenteon tueksi. Tietojen avaaminen julkiseen käyttöön tehostaa sekä sen analysointia että tietoperusteista päätöksentekoa. Tietoon perustuva päätöksenteko auttaa Suomea kehittymään paremmin toimivaksi tietoyhteiskunnaksi.

Syyt avata dataa vaihtelevat. Syyt ja motivaatio datan avaamiselle voivat olla lähtöisin organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta. Ulkopuolinen syy voi olla esimerkiksi lainsäädäntö, joka saattaa velvoittaa avaamaan dataa. Esimerkiksi julkinen hallinto avaa lähtökohtaisesti tietojaan PSI-direktiivin, julkisuuslain ja hallitusohjelman tavoitteiden johdosta. Usein kuitenkin datan avaamista motivoi myös siitä saatavat hyödyt, erityisesti yksityisten yritysten kohdalla. Esimerkiksi halu kehittää organisaatiota ja tehostaa sen toimintaa voivat toimia motivaationa avaamiselle.

Avoin data hallitusohjelmissa

Hallitusohjelma on yksi tärkeimpiä julkisen hallinnon toimintaa ohjaavia dokumentteja. Hallitusohjelma kuvaa hallituspuolueiden yhteisen sopimuksen siitä, mitä julkinen hallinto tavoittelee kunkin hallituskauden aikana.

Julkisen hallinnon tietovarantojen avaamista on käsitelty useassa eri hallitusohjelmassa. Näitä on esitelty alla olevassa taulukossa.

Avoin data hallitusohjelmissa
Hallitusohjelma Kirjaus
Jyrki Kataisen hallitusohjelma (2011–2015)

"Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi."

"Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus. Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja ja palveluita." (s. 78)

Juha Sipilän hallitusohjelma (2015–2019) "Luodaan avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille.” (s. 25)
Sanna Marinin hallitusohjelma (2019–) "Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen ottaen huomioon tietosuojavaikutukset ja mahdolliset lainsäädäntötarpeet. Lähtökohtana on, että julkiset toimijat avaavat julkiset rajapinnat, jos niitä ei ole erityistä syytä pitää niitä suljettuna." (s. 108)

Lisäksi Jyrki Kataisen hallituksen aikana tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös, joka on voimassa hallituskauden ajan.

Valtioneuvoston periaatepäätös avoimesta datasta
Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011

Julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä

Linjaa tietopoliittiset periaatteet julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta. Julkisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleen käytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin.

Valtioneuvosto päätös 30.12.2015 listauksen voimassa olevista valtioneuvostotasoisista strategioista.

Päätöksen mukaan 60 strategian linjausten voimassaolo päättyi 31.12.2015 ja 67 strategian linjaukset jäivät voimaan.

Sijalla 22 oleva periaatepäätös päättyi.

Datan avaamiselle on usein monia syitä, joten avattavaa dataa on syytä priorisoida. Joskus avattavaa dataa voi olla niin paljon, etteivät organisaation resurssit riitä kaiken datan avaamiseen. Tällöin avattavaa dataa voi priorisoida esimerkiksi käyttäjien toivomusten tai datan liiketoiminnallisen potentiaalin perusteella.

Datan avaamisen hyödyt

Datan avaamiseen on erilaisia lähtökohtia, mutta avaaminen saattaa tuottaa myös erilaisia ennalta-arvaamattomia hyötyjä avaajaorganisaatiolle.

Avoimen datan hyötyjä tutkitaan pääosin neljästä näkökulmasta:

  • Sosiaalinen: esimerkiksi erilaisten vähemmistöjen mahdollisuudet hyödyntää tietoa sovellusten avulla.
  • Taloudellinen: innovaatiot, uudet palvelut ja tuotteet sekä uudet työpaikat.
  • Poliittinen: tietoperusteinen päätöksenteko, jossa tiedon parempi hyödyntäminen päätöksenteon tukena johtaa parempiin päätöksiin. Esimerkiksi vaalitulosten avoimuus luo läpinäkyvyyttä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja valtion budjetin avoimuus mahdollistaa verorahojen käytön tehostamisen ja korruption torjumisen.
  • Ekologinen: kiertotalouteen ja luonnonvarojen tehokkaampaa käyttöön liittyvät hyödyt.

Datan avaamisesta syntyneet hyödyt voidaan Euroopan dataportaalin mallin (englanniksi) mukaisesti jakaa kolmeen kategoriaan:

  1. Suorituskyky: Organisaation sisäisen tehokkuuden lisääntyminen sekä palvelujen laadun parantuminen.
  2. Taloudellisuus: Uusien markkinoiden ja innovaatioiden, ja siten uusien liiketoimintamallien ja työpaikkojen, syntyminen.
  3. Sosiaalisuus: Lisääntynyt yhteistyö organisaation ja sen kohdeyleisön välillä. Lisäksi datan avaaminen lisää demokratian ja hallinnon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.

Organisaation kannalta hyödyt ovat usein kustannussäästöjä. Avattua dataa voidaan hyödyntää helposti ja maksuttomasti, mikä vähentää tarvetta kopioida dataa eri järjestelmiin. Tällä vähennetään datan hallinnointikuluja ja edistetään yhteentoimivuutta.

Merkittävä osa avoimen datan liiketoimintahyödyistä on epäsuoria. Avointa dataa voidaan käyttää esimerkiksi osana palvelua, tai sen avulla voidaan parantaa yritysten päätöksentekoa ja prosessien automatisointia. Parhaimmillaan avoimen datan innovaatioista syntyy kasvua ja tuottavuuden paranemista esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden muodossa.

Jo pelkkä datan avaamisprosessi saattaa kehittää organisaatiota, sillä prosessin aikana käydään tehokkaasti läpi kaikki organisaation sisäinen data. Organisaatio ei välttämättä ole edes tietoinen kaikesta tuottamastaan tai käyttämästään datasta.

Esimerkki: Digiroad

Digiroad on koko Suomen kattava avoin tietovaranto tie- ja katuverkoista. Sen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 2004. Nykyään se mahdollistaa esimerkiksi erilaisten reitinsuunnittelu-, navigointi- ja matkailupalveluiden kehittämisen ja tuotteistamisen. Digiroad-tietopalvelusta vastaa Väylävirasto. Kunnat ja ELY-keskukset vastaavat sen sisältämien tietojen ylläpidosta yhteistyössä Väyläviraston kanssa.

Avoin data ja digitalisoinnin periaatteet

Avoin data on sisällytetty vuonna 2016 julkaistuihin digitalisoinnin periaatteisiin, joka oli osa Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita.

Lisäksi avoin data toteuttaa julkisen hallinnon digitalisoinnin periaatteita.

Avoin data toteuttaa julkisen hallinnon digitalisoinnin periaatteita.