5. Julkaiseminen
Tämän vaiheen voi toteuttaa esimerkiksi näin
Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö ja datan hallinnoija:
- Laativat datalle kattavat metatiedot.
- Selvittävät, missä datan voi julkaista.
- Julkaisevat datan dataportaalissa, kuten avoindata.fi:ssä.
- Sopivat yhdessä organisaation viestinnän kanssa, miten datan julkaisemisesta viestitään.
Organisaation IT-asiantuntijat:
- Valmistelevat datan julkaisua varten.
Metatietojen kuvaus
Tässä vaiheessa käydään läpi, miksi ja miten organisaation on hyvä kuvata avattava tietoaineisto sekä missä kuvailutiedot voidaan julkaista. Kuvailutietoja kutsutaan myös metatiedoiksi tai metadataksi.
Miksi tietoaineiston kuvaileminen on tärkeää?
Tietoaineiston kuvaileminen auttaa datan käyttäjiä, niin ihmisiä kuin koneitakin, ymmärtämään dataa ja siten helpottaa sen uudelleenkäyttöä. Dataa kuvailevat metatiedot kertovat esimerkiksi datan alkuperästä, rakenteesta tai datan käyttöehdoista. Ilman näitä tietoja datan hyödyntäminen olisi mahdotonta. Julkaistaessa dataa internetissä sen alkuperäinen konteksti katoaa helposti, jonka takia on erityisen tärkeää tarjota käyttäjälle metatietoja.
Esimerkiksi, jos tietoaineistossa esiintyy numero 37. Ilman metatietoja numero 37 voi viitata esimerkiksi sisälämpötilaan, kengänkokoon, istumapaikkaan tai johonkin muuhun asiaan. Ainoastaan metatietojen avulla, eli kun numerolle on annettu määritelmä sen merkityksen voi ymmärtää oikein. Tässä tapauksessa voisi olla, että tietoaineiston numerot viittaavat sisälämpötilaan, ja lämpötilat ovat annettu celsiusasteina.
Aineistoilla on yleensä kahdenlaisia metatietoja.
- Aineiston sisäiset metatiedot, eli sen tietomalli, jossa kuvataan aineiston tietokentät ja niiden kytkökset toisiinsa.
- Tietomallissa voidaan esimerkiksi määritellä, missä muodossa taulukon päivämäärä on tai mitä taulukon sarakkeella “nimi” tarkoitetaan.
- Tietomallin määrittelemisessä voi hyödyntää esimerkiksi yhteentoimivuusalustan tietomallit-työkalua.
- Aineiston ulkoiset metatiedot, joissa kuvaillaan koko aineistoa, esimerkiksi sen ylläpitäjää, laatua ja sitä kuinka aineisto on syntynyt.
Avattavan tietoaineiston kuvailemiseen ei ole olemassa tiedonhallintalautakunnan suositusta, mutta esimerkiksi avoindata.fi-palvelussa julkaistavissa metatiedoissa käytetään EU-maiden yhteistä DCAT-AP 2.0 -tietomallia.
INSPIRE-direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden on laadittava metatiedot direktiivin piiriin kuuluvista paikkatietoaineistoista ja -palveluista sekä julkaistava ne hakupalvelussa, joka on Suomessa Paikkatietohakemisto.
Miten avattava tieto kannattaa kuvailla?
Metatietojen olisi hyvä olla saatavilla sekä ihmis- että koneluettavassa formaatissa.
Metatiedot kannattaa tarjota suomen kielellä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Erityisesti englanninkielisistä metatiedoista on hyötyä mahdollisille kansainvälisille datan hyödyntäjille. Avoindata.fi-palveluun kuvatut tietoaineistot löytyvät automaattisesti data.europa.eu-palvelusta, joka kerää yhteen eurooppalaisen datan ja antaa siten eri maiden avoimelle tiedolle kansainvälistä näkyvyyttä.
Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat julkaisseet metatiedot tietoaineiston ohessa joko dataportaalissa (kuten avoindata.fi), organisaation omilla verkkosivuilla tai molemmissa.
Mitä metatietoja aineistosta kannattaa tarjota?
Tietoaineiston metatiedoissa on hyvä tuoda esille ainakin seuraavat:
- perustiedot, kuten nimi ja lisenssi
- Kun julkaiset tietoaineiston dataportaalissa, tarvittavat perustiedot ovat yleensä pakollisia kenttiä
- kuvaus datan sisällöstä ja mahdollisista puutteista
- tiedon tuotantoprosessi
- tiedon laadun kuvaus julkishallinnon yhteisten laatukriteerien mittaristoa hyödyntäen.
- mahdolliset tietoaineiston tuottamiseen liittyvät laskentakaavat tai vastaavat mikäli mahdollista.
- tietoaineiston ylläpitäjän yhteystiedot
Metatiedoissa on hyvä määrittää, miten usein tietoaineisto tulee päivittymään, sillä päivitysajankohta ja päivityssykli ovat tärkeää tietoa tiedon hyödyntäjille. Rajapintajakeluna jaettava tieto (kuten säätiedot) voi päivittyä jopa reaaliaikaisesti, mutta tiedostona jaettua tietoa (kuten tilastotietoa) voidaan päivittää harvemmin, esimerkiksi kerran vuodessa.
Julkaisu ja viestintä
Tässä vaiheessa kuvataan, miten ja missä avattava tietoaineisto kannattaa julkaista sekä miten siitä on hyvä viestiä.
Avattavan tietoaineiston julkaisuun ja viestimiseen ei ole olemassa virallisia suosituksia.
Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat yleensä julkaisseet avattavan tietoaineiston metatietoineen julkisessa dataportaalissa, jotta tietoaineisto olisi mahdollisimman helposti ja nopeasti löydettävissä.
Missä data kannattaa julkaista?
Tiedon jakamista varten perustettuja dataportaaleja löytyy Suomesta useita.
- Avoindata.fi-palvelussa kuka tahansa voi julkaista kaikenlaista avointa dataa.
- Pääkaupunkiseudun kaupungit julkaisevat datansa lähtökohtaisesti HRI-palvelussa.
Valtion hallinnon tekemät datan avaukset ovat hyvä tehdä näkyviksi avoindata.fi-palvelussa. Sitä kautta viesti tavoittaa suuren määrän datan hyödyntämisestä kiinnostuneita.
Avoindata.fi-palvelu toimii kansallisena avoimen datan yhteyspisteenä, josta löytyvien tietoaineistojen kuvailutiedot harvestoidaan ja julkaistaan Euroopan komission hallinnoimassa data.europa.eu-palvelussa. Avoindata.fi sisältää paljon muissa suomalaisissa dataportaaleissa julkaistujen tietoaineisten kuvailutietoja - tietoja harvestoidaan muun muassa Helsinki Region Infoshare -palvelusta ja Paikkatietohakemistosta.
Sen lisäksi, että organisaatio julkaisee tietoaineistonsa kuvailutiedot jossain dataportaalissa, voi organisaatio julkaista tietoa myös omilla verkkosivuilla.
FAIR-periaatteiden noudattaminen datan julkaisussa
FAIR-periaatteet ovat alun perin kehitetty tutkimustiedolle. Niitä voi kuitenkin soveltaa myös avoimen datan julkaisussa, vaikka kaikkia periaatteita ei välttämättä voikaan noudattaa sellaisenaan.
FAIR-lyhenne tulee sanoista
- Findable (löydettävä)
- Accessible (saavutettava)
- Interoperable (yhteentoimiva) ja
- Re-usable (uudelleenkäytettävä).
Periaatteita noudattamalla pyritään varmistamaan, että dataa on helppo käyttää uudelleen ja julkaistu data kuvailutietoineen on laadukasta.
Varmista, että julkaisemasi avoin data noudattaa FAIR-periaatteita:
- Julkaise data julkisessa dataportaalissa, esimerkiksi avoindata.fi:ssä.
- Varmista, että data saa yksilöllisen tunnisteen.
- Julkaise data avoimessa tiedostomuodossa.
- Kuvaile data kattavasti.
- Lisensoi data avoimella käyttöluvalla, kuten Creative Commons BY 4.
Lue lisää FAIR-periaatteista avoimen datan julkaisemisessa.
Miten datan julkaisusta kannattaa viestiä?
Organisaation kannattaa markkinoida avaamiaan tietoaineistoja eri viestintätavoin ja kannustaa datan hyödyntämiseen.
Avatusta tiedosta voi ilmoittaa esimerkiksi
- organisaation sivuilla,
- uutiskirjeessä ja
- sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi dataa voi esitellä organisaation verkostoille ja sen hyödyntämiseen voi kannustaa järjestelmällä erilaisia tapahtumia, jossa dataa hyödynnetään.
Lue toimintamallista datan hyödyntäjien tukemisesta.
Käyttäjiä kannattaa rohkaista kertomaan sovelluksista tai palveluista, jotka hyödyntävät organisaation julkaisemaa avointa tietoa. Mahdollisia sovellusesimerkkejä on hyvä tuoda esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja inspiroida näin muita sovelluskehittäjiä sekä datan hyödyntäjiä.