Kun julkaiset tietoa avoindata.fi-palvelussa, sinun pitää täyttää vähintään pakolliset metatietokentät. Nämä kuvailutiedot vaaditaan, jotta julkaistu data löytyy palvelusta ja sitä pystyy joku hyödyntämään. Tällaisia metatietoja ovat muun muassa kuvaus ja lisenssi. Halutessaan tietoaineistolle voi lisätä myös erillisen tekstitiedoston, jossa voi kuvailla aineistoa tarkemmin.

Avoindata.fi-palvelussa tietoaineistoilta vaaditut metatiedot perustuvat DCAT-AP 2.0 -tietomalliin. DCAT-AP on EU-maiden yhteinen sopimus siitä, mitä metatietoja avoimen datan tietoaineistoista tulisi tarjota. Sen tarkoituksena on yhtenäistää eri maiden metatietovaatimuksia ja siten helpottaa datan hyödyntämistä. Kun kaikki maat tarjoavat aineistoistaan samanlaista tietoa samanlaisessa muodossa, kansainvälisten sovellusten kehittäminen helpottuu. DCAT-AP-tietomalli perustuu W3C:n luomaan DCAT-standardiin (englanniksi). 

Avoindata.fi on luonut ja dokumentoinut oman DCAT-AP-laajennoksensa (englanniksi). Laajennoksen ansiosta myös avoindata.fi on DCAT-AP yhteensopiva, palvelun haku toimii paremmin ja tietoaineistot löytyvät helposti data.europa.eu-palvelusta, jonne aineistojen metatiedot kopioidaan, eli harvestoidaan. Metatietomallia tietoaineistojen kuvailemiseen on myös kuvattu avoindata.fi-palvelun viitekehyksessä (Google docs). 

Lisätietoja DCAT-AP:sta ja avoindata.fi:n laajennoksesta.

Data.europa.eu tarjoaa lisätietoja DCAT-metatietomallista sekä koulutusvideoita (englanniksi). 

Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Paikkatietohakemisto-palvelu mahdollistaa paikkatiedon tuottajille metatietojen tallentamisen ja jakelun sekä INSPIREN mukaisille että myös muille paikkatietoaineistoille ja -palveluille. 

Paikkatietoaineistoista kuvataan muun muassa maantieteellinen ja ajallinen kattavuus, tuotantoprosessi ja saatavuuteen liittyviä rajoituksia. Paikkatietopalveluista kuvataan esimerkiksi tarjottavat aineistot ja linkit itse palveluun. Kun avoimien paikkatietoaineistojen ja -palveluiden metatiedoille laittaa Avoindata.fi-avainsanan, ne siirtyvät harvestoinnissa avoindata.fi-palveluun. INSPIREn ulkopuolisille aineistoille ja palveluille tulisi lisätä avainsana ei-inspire, jotta ne eivät päädy Suomen INSPIRE-seurantatuloksiin.

Palveluun on rekisteröitynyt lähes 300 metatietojen laatijaa, jotka edustavat noin 150 organisaatiota. Metatiedot on julkaistu yli 1 500 paikkatietoaineistolle tai -palvelulle. Niistä noin puolet kuuluu INSPIREn piiriin.

Datalle kannattaa antaa mahdollisimman yleistajuinen nimi. Lisäksi datasta kannattaa kirjoittaa yleistajuinen sanallinen kuvaus, jossa kerrotaan muun muassa,

• mistä ja millaisesta datasta on kyse,
• miten se on laadittu tai kerätty ja
• onko datassa jotain erityistä, jota käyttäjän tulisi tietää, jotta hän osaa tulkita dataa oikein.

Kuvauksessa kannattaa kertoa avoimesti myös datan puutteista sekä mahdollisista virheistä. Olisi myös hyvä, että datan ominaisuustiedot sekä datassa käytetyt lyhenteet kuvataan ja kirjoitetaan auki. Datan metatiedot kannattaa kääntää myös englanniksi.

HRI:n käyttämä metatietomalli.

SYKEssä on käytössä tallennustyökalu metatietojen kuvaamiseen (metadataeditori) ja erillinen loppukäyttäjille tarkoitettu metatietopalvelu. 

Metatietoja on mahdollista tuottaa tietoaineistoista ja -järjestelmistä, rajapintapalveluista, ympäristöraportoinneista sekä tutkimusdatasta. Näille kaikille on toteutettu omat metatietoprofiilit. Tietoaineistojen ja rajapintapalveluiden metatietoprofiilit noudattavat INSPIRE-direktiivin vaatimuksia. 

Sekä metadataeditori että metatietopalvelu tarjoavat avoimet rajapinnat metatietojen harvestointiin. Rajapintojen kautta SYKEn aineistojen ja rajapintojen kuvauksia siirretään Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietohakemistoon (INSPIRE-direktiivin mukaiset metatiedot), DVV:n ylläpitämään avoindata.fi-palveluun (SYKEn avoimien aineistojen metatiedot) sekä CSC:n Etsin.fi-palveluun.

Luotettavien tilastojen tekeminen ja niiden tulkitseminen vaatii paljon taustatietoja tilastoista ja niiden kuvaamista asioista. Tietoa tilastoista -osioon on koottu Tilastokeskuksen tilastojen metatiedot. Metatietopalvelu sisältää seuraavia metatietokokonaisuuksia.

• Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen kuvaukset 
• Käsitteet ja niiden määritelmät 
• Luokitukset ovat puolestaan kaikkien tilastojen perusta

Tilastokeskus ylläpitää ja julkaisee kansallisia luokitussuosituksia. Niistä useimmat perustuvat EU-direktiiveillä vahvistettuihin kansainvälisiin standardeihin. Luokitussuosituksia käyttämällä edistetään eri aikoina ja eri alueilta tuotettujen tilastotietojen vertailtavuutta.

Luokitukset muodostuvat nimikkeistä eli luokkien nimistä, niille annetuista koodeista eli numero- tai kirjaintunnuksista sekä luokkien kuvauksista eli määritelmistä. Luokittelulla tarkoitetaan tilastoaineistoissa esiintyvien yksittäisten tietojen jaottelua määrättyjen ominaisuuksien mukaan eri ryhmiin siten, että kukin yksikkö kuuluu vain yhteen ryhmään. Luokittelun yhteydessä ryhmät nimetään ja niille annetaan tunnukset. Tilastokeskuksen luokituksia on julkaistu myös avoimen rajapintapalvelun kautta.

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Yhteentoimivuusalusta mahdollistaa yhtenäisen tietosisältöjen kuvailun ja määrittelyn sekä toimijoiden tehokkaan ja läpinäkyvän yhteistoiminnan tiedonhallinnassa. Se koostuu sanastoista, koodistoista ja tietovirroissa ja muussa tiedonhallinnassa tarvittavista tietomalleista. 

Yhteentoimivuusalusta on tarkoitettu sekä julkisen hallinnon että yksityissektorin käyttöön. Alusta on maksuttomasti käytettävissä terminologiseen sanastotyöhön, koodistojen hallintaan ja tietomallinnukseen. Tietosisältöjen tuottajat vastaavat kukin omista tietomäärityksistään sekä niiden ajantasaisuudesta ja laadusta.

Yhteentoimivuusalustalla olevat valmiit tietomääritykset ovat vapaasti hyödynnettävissä. Valmiiden koodistojen ja tietomallien hyödyntäminen omassa järjestelmäkehityksessä on kustannustehokasta ja parantaa yhteentoimivuutta eri toimijoiden järjestelmien kanssa. Yhdenmukaisten käsitteiden käyttö helpottaa palveluiden suunnittelua ja ymmärrettävyyttä.

Yhteentoimivuusalustalla hyödynnetään yhteentoimivuusmenetelmää. Menetelmän avulla luodaan ja ylläpidetään tiedon semanttista yhteentoimivuutta eli tiedon käsittelyä siten, että sen merkitys tietovirroissa säilyy samana. Yhteentoimivuusmenetelmä on yhteinen tapa hallita, tuottaa ja ylläpitää digitaalisten palveluiden ja tietovirtojen taustalla tarvittavia tietomäärityksiä ja metatietoja.

Keskeistä on tietosisältöjä kuvaavien tietomääritysten yhdenmukaisuus ja uudelleenkäyttö: aiemmin tehtyjä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja hyödynnetään mahdollisimman paljon. Yhteentoimivuusmenetelmän mukaiset tietosisällöt on kuvattu Yhteentoimivuusalustalle, joka on avoin verkkoalusta koneymmärrettävien tietomääritysten tekemiseen.

Yhteentoimivuusmenetelmä ohjaa organisaatioiden yhteisten ydinkäsitteiden, ydinluokkien ja koodistojen tekemistä ja sitä, miten jonkin organisaation tekemät kuvaukset voidaan yleistää kaikkien käyttöön. Samalla se ohjaa myös sitä, miten näitä yhteisiä kuvauksia voidaan hyödyntää organisaatioiden omien kuvausten tekemisessä.

Yhteentoimivuusalustan julkiseen dokumentaatioon on koottu tarpeellista tietoa siitä, kuinka Yhteentoimivuusalustalle voi liittyä ja perusohjeistus siitä, kuinka päästä alkuun työkalujen käytössä.

Avoindata.fi on kansallinen avoimen datan palvelu. Sen tavoitteena on koota kaikki suomalainen avoin data yhteen paikkaan.

Kansallisessa portaalissa on se hyöty, että organisaation ei tarvitse käyttää omia resurssejaan portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Avoindata.fi:tä kehitetään jatkuvasti ja portaalilla on vakiintunut käyttäjäkunta, joten erilaiset hyödyntäjät löytävät uudet aineistot helposti. Palvelu perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on käytettävissä kolmella eri kielellä.

Avoindata.fi-palvelu tarjoaa muun muassa:

• Maksuttoman julkaisualustan avoimille tietoaineistolle. 
• Kansainvälistä näkyvyyttä. Data.europa.eu-palvelu harvestoi avoindata.fi-palvelua, eli kaikki palveluun ladattu data löytyy myös Euroopan kansainvälisestä avoimen datan portaalista.
• Tilastoja. Avoindata.fi:stä saa erilaisia tilastoja muun muassa palvelun käytöstä sekä organisaatioiden ja tietoaineistojen suosittuudesta.
• Tukimateriaaleja datan avaamiseen ja julkaisemiseen.

Avoindata.fi:n käyttö on mahdollista myös rajapinnan kautta. Lisätietoja avoindata.fi:n käyttämisestä rajapinnan kautta.

Paikkatietohakemisto on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen metatietopalvelu, jossa tiedontuottajat laativat, julkaisevat ja päivittävät metatietoja. Lue lisää metatietojen julkaisemisesta Paikkatietohakemistossa.

Paikkatietoikkuna.fi-palvelu on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen geoportaali, joka esittelee paikkatietoaineistoja ja -palveluja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maanmittauslaitos vie tiedontuottajien rajapintapalveluiden kautta julkaisemia karttatasoja Paikkatietoikkunaan pyynnöstä. Kunkin tiedontuottajan kanssa tehdään sopimus, jossa sovitaan mm. käyttöehdoista. Lisätietoja Paikkatietoikkunasta.

Palvelut ovat on keskeinen osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa. INSPIRE-direktiivin velvoittamia ovat viranomaiset, jotka hallinnoivat tai ylläpitävät direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja. Lisää INSIPIRE-direktiivin velvoitteista Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen kuntayhtymineen) avoimet datat julkaistaan hri.fi:ssä, josta datojen metatiedot harvestoituvat automaattisesti avoindata.fi:hin.

Avatuista datoista ja suuremmista päivityksistä kannattaa viestiä mahdollisimman laajasti. Jos mahdollista, niin esimerkiksi rajapintojen versiopäivityksistä kannattaa viestiä jo etukäteen. Sopivia viestintäkanavia ovat organisaation omien verkkosivujen ja intranetin lisäksi muun muassa uutiskirjeet, sosiaalisen median kanavat ja erilaiset tapahtumat. Viestintää voivat tehdä useammat tahot: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla datan avaajataho sekä HRI-palvelu viestivät avauksesta.